12.1.2021 5.41
Kulttuuri
 
Krista Koski

Laula lapselle ja lapsen kanssa – musiikki tukee kehitystä kokonais­val­tai­sesti

Lauluopettaja Elina Jahkola muistuttaa, että laulu ja musiikki tukee lapsen kehitystä monin tavoin. Hän kannustaa laulamaan lapselle, vaikka sen vuoksi joutuisi poistumaan omalta mukavuusalueeltaan.

Lauluopettaja Elina Jahkola muistuttaa, että laulu ja musiikki tukee lapsen kehitystä monin tavoin. Hän kannustaa laulamaan lapselle, vaikka sen vuoksi joutuisi poistumaan omalta mukavuusalueeltaan.

Krista Koski

image

Eura | Rytmi on yksi ensimmäisistä asioista, joita ihminen aistii. Musiikkipedagogi Elina Jahkola kertoo, millä tavoin lapsi hyötyy laulusta ja musiikista.

Ryt­mi, lau­la­mi­nen ja ke­hon lii­ke ovat hy­väk­si lap­sen ke­hi­tyk­sel­le mo­nin ta­voin. Lau­lun ja mu­sii­kin hyö­dyt kas­va­val­le lap­sel­le vai­kut­ta­vat ole­van mo­ni­syi­siä.

Mus­ka­ri­het­kis­sään mu­siik­ki­pe­da­go­gi Eli­na Jah­ko­la yh­dis­tää lau­lui­hin ja lo­rui­hin liik­keen. Hän ve­tää etä­mus­ka­ria las­ten etä­tam­mi­kuus­sa.

– Vi­de­ot on ku­vat­tu Te­ras­si­ta­lol­la. Mus­ka­ri­tuo­ki­oi­den tee­moi­na ovat lu­miuk­ko­mars­si ja Pik­ku Pa­pun Or­kes­te­rin lau­lu Muu­ra­hais­ten muo­ri, Jah­ko­la ker­too.

Etä­mus­ka­reis­sa on mu­ka­vaa, et­tä lap­set voi­vat kat­soa nii­tä omis­sa ko­deis­saan ja pa­la­ta nii­den pa­riin myö­hem­min uu­des­taan. Jah­ko­la kan­nus­taa ai­kuis­ta lau­la­maan pie­nel­le lap­sel­le, vaik­ka omas­ta lau­lu­ää­nes­tä oli­si epä­var­muut­ta.

– Pää­a­sia on, et­tä lap­sel­le lau­le­taan, ei lau­lu­ää­ni. Esi­mer­kik­si mus­ka­ris­sa mo­net ai­kui­set aris­te­le­vat oman ää­nen käyt­tä­mis­tä, mut­ta lap­sel­le lau­la­mi­nen kan­nat­taa eh­dot­to­mas­ti, hän to­te­aa.

Lap­sen kie­lel­li­sen ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää op­pia erot­ta­maan eri­lai­sia ään­tei­tä ja kä­sit­te­le­mään nii­tä. Kie­lel­li­nen muis­ti ke­hit­tyy, mikä vai­kut­taa myö­hem­min lu­ku­tai­don­kin ke­hit­ty­mi­seen.

Sään­nöl­li­ses­tä suo­rit­ta­mi­ses­ta ei tar­vit­se stres­sa­ta, sil­lä hyö­tyä on sii­tä­kin, et­tä edes jos­kus lau­le­taan ja mu­si­soi­daan. Pu­heen op­pi­mi­seen vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa ai­kui­sen kans­sa on syy­tä kiin­nit­tää huo­mi­o­ta ny­kyi­se­nä äly­lait­tei­den ai­ka­kau­te­na.

Jah­ko­la on opet­ta­nut lau­lua niin kan­sa­lais- ja mu­siik­ki­o­pis­tos­sa kuin si­vu­toi­mi­se­na yrit­tä­jä­nä­kin. Hä­net tun­ne­taan myös Jo­ki­soin­nut-kuo­ron kuo­ron­joh­ta­ja­na. Hän on suo­rit­ta­nut avoi­men am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun kaut­ta mu­siik­ki­pe­da­go­gin ylem­män am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­tut­kin­non opin­to­ja, ja suun­ni­tel­mis­sa on tänä vuon­na jat­kaa opis­ke­lua ylem­män am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­mi­sek­si.

Laulu lujittaa suhdetta

Äi­din sy­dä­men syke on yk­si en­sim­mäi­sis­tä asi­ois­ta, joi­ta ih­mi­nen tun­tee. Syk­keen ryt­mi ais­ti­taan en­sin tun­to­ais­til­la, ja kuu­lo­ais­ti ke­hit­tyy myö­hem­min.

Ryt­mi on siis mu­ka­na ih­mi­sen elä­mäs­sä jo en­nen syn­ty­mää. Ryt­mien hah­mot­ta­mi­seen poh­jau­tuu osal­taan kie­lel­li­nen ke­hi­tys­kin.

Liik­keen yh­dis­tä­mi­nen mu­siik­kiin vie mu­sii­kin har­ras­ta­mi­sen hyö­dyn jäl­leen uu­del­le ta­sol­le, ja Jah­ko­la ku­vai­lee­kin tans­sia to­del­li­sek­si ai­vo­jum­pak­si.

– Lau­la­mi­nen on ai­na ke­hol­lis­ta, var­sin­kin tik­kiin as­ti vie­ty lau­lu­tek­niik­ka. Sa­moin pit­kä­kes­tois­ta soit­ta­mis­ta voi ver­ra­ta ur­hei­lu­suo­ri­tuk­seen, Jah­ko­la li­sää.

Tie­teel­li­nen tut­ki­mus on osoit­ta­nut, et­tä mu­sii­kin har­ras­ta­mi­nen pie­nes­tä pi­tä­en vai­kut­taa lap­sen ai­vo­jen ke­hi­tyk­seen myön­tei­ses­ti, mikä nä­kyy muun mu­as­sa kes­ki­mää­räis­tä pak­sum­pa­na ai­vo­kur­ki­ai­se­na. Mu­si­kaa­li­ses­ti lah­jak­kaat lap­set ovat kes­ki­mää­räis­tä lah­jak­kaam­pia ma­te­maat­ti­ses­ti ja kie­lel­li­ses­ti, mut­ta toki lah­jak­kuus on yk­si­löl­lis­tä.

Ke­hi­tyk­seen liit­ty­vien etu­jen li­säk­si lau­la­mi­nen ja mu­siik­kiin liit­ty­vä har­ras­ta­mi­nen yh­des­sä lap­sen kans­sa lu­jit­taa lap­sen ja ai­kui­sen suh­det­ta.

Syvä kes­kit­ty­mi­nen mu­si­kaa­li­seen har­ras­tuk­seen vie mie­len­ti­laan, joka on ih­mi­sel­le hy­vin an­toi­sa.

– Kes­kit­ty­mi­nen voi joh­taa flow-ti­laan, joka tuot­taa mie­li­hy­vä­hor­mo­ni en­dor­fii­nia, Jah­ko­la ker­too.

Tästä logosta tunnistaa Lasten etätammikuuhun liittyvät jutut myös Alasatakunnassa.

Tästä logosta tunnistaa Lasten etätammikuuhun liittyvät jutut myös Alasatakunnassa.