Rokotuskattavuudesta odotetaan huomattavasti nykyistä laajempaa ennenkuin rajoituksia voidaan purkaa.
Elli-Mari Ahola
Ennustamattomuus ja arvaamattomuus ovat koko ajan olleet leimallisia virukselle. Deltavariantista ei tiedetty vielä mitään vain muutamia kuukausia sitten. Nyt otaksutaan, että seuraavakin korona-aalto vielä tulee, uusia varianttejakin voi tulla.
Paikallislehti on tehnyt paikallista koronaseurantaa koko ajan. Ensimmäisen aallon poikkeusoloissa kaikki oli uutta ja uutisoitavaa; etätyöt, etäopetus, henkilömäärärajoitukset, maskien käyttö, testaukset, tapahtumien ja harrastusten peruminen, noutoruoka, tartuntaluvut, joiden ilmaantuminen tänne kesti pitkään. Virus oli pelottava, kun siitä ei vielä paljon mitään tiedetty. Rokotuksia ei vielä ollutkaan.
Nyt, puolentoista vuoden jälkeen, voisi sanoa, että koronan kanssa on ainakin jotenkin sopeuduttu elämään. Etäisyyksiä pidetään itsestään selvästi, käsidesiä napataan automaattisesti, maskikasvoihin on totuttu, testaukset rullaavat ja tulokset tulevat säällisessä ajassa. Altistumistiedotteisiinkin suhtaudutaan rauhallisemmin: altistuminen ei ole sama kuin tartunta.
Mutta mikään ei ole vielä ohi. Tartunnat osuvat nyt erityisesti nuoriin ja varsinkin rokottamattomiin. Heitä on myös sairaalahoidossa. Vajaa puolet suomalaisista on saanut kaksi rokotetta. Asiantuntijoiden mukaan kattavuuden pitäisi olla 80–90 prosenttia ennenkuin voidaan rajoituksia enemmälti purkaa.
Selvää lienee, että virus jää jossain muodossa keskuuteemme, ja tarttuu erityisesti rokottamattomiin, jotka saavat immuniteetin sitten ehkä sairastamisen kautta. Selvää on myös, ettei "etäilyä" voi iänkaiken jatkaa. Jos ja kun rokotuskattavuus on riittävä, on aika alkaa purkaa rajoituksia. Asiantuntijoiden mielestä se voi tapahtua loka-marraskuussa – näillä näkymin.