Elinvoiman pohjana on paikallisidentiteetti
Viime aikoina tärkeäksi koetuista ympäristöistä ovat olleet esillä ainakin metsät ja Mansikin kalliot.
Elli-Mari Ahola
Erilaiset ympäristöt – niin rakennetut kuin luonnon ympäristöt – saattavat olla merkittäviä sen kannalta, että ihminen mieltää asuinpaikkansa omakseen.
Usein, kun puhutaan kuntien tai kylien pitovoimasta ja vetovoimasta, puhutaan palveluista. Ne toki ovat tärkeä osa arkea, ja jos kunnat onnistuvat tekemään hyvän palvelun maineen tiettäväksi, ne saattavat houkutella uusia asukkaita eli lisätä vetovoimaa. Erityisesti pitovoiman kohdalla tärkeiksi nousevat myös ne asiat, jotka rakentavat kunnan ja kuntalaisen tai kylän ja kyläläisen paikallisidentiteetin.
Kun tarkastellaan mahdollisia paluumuuttaja tai sellaisia ihmisiä, joilla on sukujuurien ja muistojen kautta suhde alueeseen, pitovoimatekijät muuttuvat potentiaalisiksi vetovoimatekijöiksi. Kun ihminen kokee asuinympäristönsä omakseen, hän todennäköisemmin jatkaa asumistaan tai palaa sinne herkemmin.
Jokaisella ihmisellä on tärkeä yksityinen sielunmaisemansa, joka voi kiinnittyä johonkin todelliseen maisemaan tai rakennukseen. Jossain määrin nämä ovat jaettuja. Kuntien kannattaa herkkyydellä kuulostella, mistä oman alueen kuntalaisten paikallisidentiteetti muodostuu.
Jos kuntalaisen ja kunnan käsitys paikallisidentiteetistä on kovin erilainen, kunta saattaa tulla rakentaneeksi pellon, metsän, rannan tai kallion taikka myyneeksi tai purkaneeksi rakennuksen, jota ilman kuntalainen ei tunnista enää ympäristöään omakseen. Kun nämä päätökset kohdistuvat kohteisiin, jotka selvästi ovat osa suuren joukon paikallisidentiteettiä, se saattaa olla kunnan elinvoiman kannalta vaarantavaa.
Yksittäisten ihmisten tunteisiin liittyvät kysymykset eivät joukoksi tunnistettunakaan ole yksinkertaisesti tutkittavissa. Asukkaiden herkkää kuunteleminen ja keskusteleva päätöksenteon tapa ovat kuitenkin avuksi.
Uusimmat
Tekstarit: Kui kaik o ain meijä syy?
Lukiolaiset marssivat Säkylässäkin ulos koulusta vastalauseena hallituksen suunnitelmille
Parasta on keväällä, kun piha herää – "Joka päivä nousee jotain uutta"
Kesälehti tulee taas – ilmoita tapahtumat ajoissa
Lukijan kuva: Takatalvi yllätti muuttolinnutkin
Ota kantaa
Luetuimmat
Henkilöautot kolaroivat Säkyläntiellä – "Jos alla on kesärenkaat, kannattaa miettiä, lähteekö lainkaan liikenteeseen"
Kun suma Souppaan kauppakeskuksen parkkialueella alkaa myöhäisillassa hellittää, käynnistyy sen laidalla toisenlainen kuhina – nyt paljon isompien autojen
Säkylässä suunnitellaan kouluverkon supistamista – Näin paljon oppilasmäärät laskevat ennusteen mukaan tulevina vuosina
"Timantti täytyy hioa" – Ruukin Sydämen raumalaisomistaja näkee ruukinpuistossa valtavasti potentiaalia, mutta ensi kesä menee vielä harjoitellessa
Moni ukrainalainen on hakenut kotikuntaa – Tässä luvut viime vuodelta Säkylästä, Eurasta, Raumalta ja Porista
Luetuimmat
Henkilöautot kolaroivat Säkyläntiellä – "Jos alla on kesärenkaat, kannattaa miettiä, lähteekö lainkaan liikenteeseen"
Kun suma Souppaan kauppakeskuksen parkkialueella alkaa myöhäisillassa hellittää, käynnistyy sen laidalla toisenlainen kuhina – nyt paljon isompien autojen
Säkylässä suunnitellaan kouluverkon supistamista – Näin paljon oppilasmäärät laskevat ennusteen mukaan tulevina vuosina
"Timantti täytyy hioa" – Ruukin Sydämen raumalaisomistaja näkee ruukinpuistossa valtavasti potentiaalia, mutta ensi kesä menee vielä harjoitellessa
Moni ukrainalainen on hakenut kotikuntaa – Tässä luvut viime vuodelta Säkylästä, Eurasta, Raumalta ja Porista
© Alasatakunta
Tietosuojaseloste
Eura
Eurantie 6, 27510 Eura
Puh. 02 8387 9200
Säkylä
Rantatie 247, 27800 Säkylä
Puh. 02 8387 9230
Avoinna: EURA ma–pe kello 9–15, SÄKYLÄ ti ja to kello 9–15, puhelinvaihde ma–pe kello 8–16.
© Alasatakunta
Tietosuojaseloste
Eura
Eurantie 6, 27510 Eura
Puh. 02 8387 9200
Säkylä
Rantatie 247, 27800 Säkylä
Puh. 02 8387 9230
Avoinna: EURA ma–pe kello 9–15, SÄKYLÄ ti ja to kello 9–15, puhelinvaihde ma–pe kello 8–16.