Ennen vanhaan tähteitä tai vanhentuneita ruokia osattiin hyödyntää ilman sen suurempia kommervenkkeja. Leipä tai pulla kuivattiin korpuksi ja jauhettiin lihapulliin, vanha maito tai kerma meni pannariin, ylijäämäpuuro sämpylätaikinaan ja niin edelleen. Nykyäänkin kodeissa tätä toki tehdään, mutta lisäämisen varaakin olisi, sillä eniten ruokahävikkiä syntyy juuri kotitalouksissa.
Moni rauhoittaa omatuntoaan viemällä ylijäämäruuat ja vanhentuneet tuotteet biokompostoriin. Uusiokäyttöähän sekin tavallaan on, mutta ei korjaa ekologiaa, sillä kompostoitava ruoka on kuitenkin jo tuotettu, lähes turhaan.
Nykyään hävikkiruoka on myös liiketoimintaa. On syntynyt yrityksiä, jotka keräävät kauppojen ja ravintoloitten ylijäämää ja myyvät sitä. Hävikkiruoka voi olla myös ruoka-apua, kun esimerkiksi seurakunnat jakavat sitä tarvitseville. Näin toimitaan muun muassa Säkylä-Köyliön seurakunnassa K-supermarketin avulla. Kaupat ovat jo pitkään korjanneet hävikkimääräänsä myös oransseilla hintalapuilla eli myymällä vanhenevia tuotteita halvemmalla.
On hyvä, että syntyy erilaisia tapoja vähentää roskiin päätyvän ruuan määrää – se on turhaa jätettä. On ekologisesti ja taloudellisesti järjetöntä heittää ruokaa pois. Se on myös eettisesti väärin, kun samaan aikaan toisaalla nähdään nälkää.
Kodeissa oikeanlainen saituus auttaa; kannattaa muistaa, että parasta ennen -päivä ei ole viimeinen myyntipäivä ja luovuudella ja pienellä vaivannäöllä ruokaakin voi "tuunata". Voi välttää turhan kauppareissun, jos yrittää ensin pärjätä sillä "mitä kaapista löytyy".
Tiistain lehdessä kerroimme, miten Säkylän ysiluokkalaiset valmistivat S-marketin hävikkiruuasta aterioita. Hieno idea ja toteutus, sillä nuorten kautta vaikutetaan myös asenteisiin.