Hallavaaran jätekeskukseen on tuotu noin neljässä kuukaudessa 5 000 kiloa kotien poistotekstiilejä.
Liisa Nykänen
Aina järkeviä neuvoja antava Martta-järjestö opastaa pienentämään jätemäärää EU:n asettaman jätehierarkian mukaan vähentämällä, uudelleenkäyttämällä, kierrättämällä ja hyötykäyttämällä.
Tuossa onnistuminen näkyy parhaiten kodin roskasäiliön hitaana täyttymisenä. Kun kotitalouden jätteistä erotellaan lasi, metalli, muovit, palautuspullot, kartonki, lehdet ja muut paperit, biojäte, elektroniikkaromu ja vaaralliset jätteet, ei sekajätettä paljon kerry. Monet itselle tarpeettomiksi tulleet tuotteet, pakkaukset ja esineet päätyvät kierrätyksen kautta uusiokäyttöön.
Alkukesästä lähtien Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on ollut mukana pilottihankkeessa, jossa pyritään saamaan kierrätykseen myös kotitalouksien poistotekstiilit. Hallavaaran jätekeskuksessakin otetaan maksutta vastaan tarpeettomaksi tulleita vaatteita ja kodin tekstiileitä kuten verhoja, pyyhkeitä ja pöytäliinoja. Rikkinäisetkin tekstiilit kelpaavat, mutta eivät likaiset tai homeiset.
On laskettu, että jokaiselta suomalaiselta kertyy vuodessa noin 13 kiloa poistotekstiilejä. Luku tuntuu suurelta, mutta ihmisten kulutustottumukset ovat erilaisia, ja jotkut kasvattavat tuota kilomäärää paljon enemmän kuin toiset. Hallavaaran jätekeskukseen poistotekstiilejä on kertynyt reilussa neljässä kuukaudessa noin 5 000 kiloa. Jatkojalostettavaa tekstiilimateriaalia kertyy koko maasta niin suuri määrä, että sen saaminen uusiokäyttöön on tärkeää.
Monipuolisesta kierrätyksestä kannattaa tehdä itselleen elämäntapa, joka tuottaa hyvää mieltä. Jokainen kiertoon lähtevä tavara, tuote tai vaate on pieni hyvä teko luonnolle ja toisille ihmisille. Siihen tähdätään myös parhaillaan vietettävällä energiansäästöviikolla, jolla meitä muistutetaan, että energiaa säästämällä karsimme kuluja ja autamme hillitsemään ilmastonmuutosta. Turhaan päällä olevien sähkölaitteiden sammuttaminenkin pistää hyvän kiertämään.