Vuonna 1999 valmistunut Honkilahden koulu on Euran uusin koulu.
Esa Viippola
Eurojen mukaan laadittu karu laskelma osoittaa, että kunnalle edullisinta olisi keskittää päiväkoti- ja koululapset tulevaisuudessa Honkilahdelle, jolloin Hinnerjoen koulua ja Joentiukua ei enää tarvittaisi.
Vaikka tämä ensimmäinen selvitys ei ole koko totuus, on sitä ymmärrettävästi suuntaa antavana luettu. Vielä ovat kuitenkin työn alla selvitykset koulu- ja päivähoitoverkosta, joissa tulee toivottavasti olemaan muitakin näkökulmia kuin raha.
Huomioon on syytä ottaa esimerkiksi se, mitä "kylän sydämen" lakkauttaminen merkitsee kylän elinvoimalle ja lasten koulumatkoille – tai yhtä hyvin se, onko isommassa yksikössä paremmat olosuhteet opetukselle tai vaikkapa kaveripiirin syntymiselle.
Kouluratkaisut ovat aina kovin tunteisiin meneviä päätöksiä. Niitä on viime vuosikymmeninä eri puolilla maata nähty paljon, sillä Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on nyt noin 2 200 peruskoulua, kun niitä vielä vuonna 1990 oli noin 4 900.
Lakkautuslistalla ovat olleet etenkin alle 50 oppilaan koulut, ja ratkaisuista on seurannut se, että olemassa olevien koulujen keskikoko on kasvanut. Päätöksiä on tehty kuntien talousongelmien ja laskevan lapsiluvun takia. Myös koulurakennuksen huono kunto on vaikuttanut lakkautusratkaisuihin.
Eurassa nyt tehty selvitys on jo toiminut keskustelun avaajana tulevaisuuden ratkaisuvaihtoehdoille, joita poliittisten päättäjien onkin syytä harkita huolella – niillä on kauaskantoiset vaikutukset. Todennäköisesti myös kuntavaalit, jotka ovat edessä vuoden kuluttua, vaikuttavat niin keskusteluun kuin mahdollisiin päätöksiinkin. Niitä olisi uskallettava tehdä – suuntaan tai toiseen.