Oodi-kirjaston hyllyt ammottavat tyhjyyttä Helsingissä, sillä pääkaupunkilaiset ovat löytäneet uuden kirjastotalonsa. Meidän kirjastoissamme luettavaa riittää.

Suomessa kirjastolaitos tuottaa kaikkien saavutettavissa olevaa maksutonta palvelua ja on maailmanlaajuisesti arvostettu. Lain mukaan kirjastojen tehtävä on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Juhlallisesti sanottu ja paljon luvattu, mutta hyvin kirjastolaitos on tehtävänsä täyttänyt. Meistä kansalaisista riippuukin hyödynnämmekö tuota tarjottua sivistymismahdollisuutta.

Kirjastomme ovat ainutlaatuisia paikkoja, joihin kuka tahansa voi kävellä sisään. Pääsymaksua ei kysytä. Kirjaston koko laaja kokoelma on lainaajan ulottuvilla, ja jos jotain kirjaa ei omasta kirjastostaan löydä, sen saa nopeasti toisesta Satakirjaston kirjastosta tai kaukolainana.

Tämän päivän kirjastot ovat paljon muutakin kuin lainauspaikkoja. Niiden lehtienlukusaleissa monet viettävät aikaansa päivittäin, lapsille on satutuokioita, kirjastossa voi käyttää tietokonetta, on kirjailijavierailuja ja jos jonkinlaisia tapahtumia, joilla yritetään innostaa ihmisiä lukemaan.

Kansan lukemisinnosta ollaan syystä huolissaan. Jotkut ahmivat kirjan toisensa perään, mutta on paljon ihmisiä, joiden elämään kirjat eivät kuulu. Ei jakseta keskittyä kokonaisen kirjan lukemiseen. Se on sääli, sillä silloin menettää paljon. Moni lukuelämys jää saamatta ja moni tärkeä tieto löytymättä.

Lukeminen kasvattaa sanavarastoa ja opettaa meitä ilmaisemaan itseämme. Se avartaa mieltä ja kasvattaa empatiakykyä, opettaa ymmärtämään, että joku voi ajatella asioista ihan toisin kuin itse, ja hänen ajatuksiaan kannattaa arvostaa.