Lukiot ja ammattikoulut muuttuvat syksyllä maksuttomiksi. Nyt peruskoulun 9. luokkaa käyvät pääsevät ensimmäisinä nauttimaan uudistuksesta.
Pia Mattila-Lonka
Lukio-opiskelun on arvioitu maksavan keskimäärin 2 500–3 000 euroa opiskelijaa kohden, eikä ammatillinen koulutuskaan ilmaista ole. Tämän vuoksi monessa perheessä otettiin varmasti ilolla vastaan päätös muuttaa toisen asteen koulutus maksuttomaksi tämän vuoden syksystä alkaen. Läppäreistä ja koulukirjoista säästyvät rahat voidaan jatkossa käyttää vaikkapa nuorten harrastuksiin.
Vuoden 2017 nuorisobarometrin perusteella rahan puutteella ja koulupudokkuudella on selvä yhteys. Uudistuksen suurin arvo onkin mahdollisuuksien tasa-arvossa: jatkossa kenenkään koulutus ei jää ainakaan rahasta kiinni. Maksuttoman toisen asteen vaikutuksia nuorten syrjäytymiseen voidaan kuitenkin arvioida vasta vuosien päästä.
Maksuttomuuden kääntöpuoli on sen vaikutukset muutoinkin ahtaalla olevien kuntien talouteen. Hallitus on luvannut, että uudistuksesta aiheutuvat kulut korvataan kunnille täysimääräisesti, mutta kunnissa lupaukseen ei uskota. MTV Uutisten (19.2.2021) lukioiden ja peruskoulujen rehtoreille teettämän kyselyn perusteella vain pari prosenttia oppilaitosten johtajista uskoo valtion rahoituksen riittävän kulujen kattamiseen.
Säkylän seudun ja Euran lukioissa on jo otettu askeleita kohti maksutonta lukiota, mikä helpottaa uudistuksen läpivientiä. Samalla uudistus kuitenkin tarkoittaa sitä, etteivät lukiot voi enää kilpailla opiskelijoista hinnoilla, vaan imagoa pitää rakentaa muilla tavoin. Keinoja tähän ovat erikoistuminen, omaleimaisuuden korostaminen, kattava kurssitarjonta ja laadukas perusopetus. Myös koulun ilmapiiri on ratkaiseva tekijä nuoren pohtiessa jatkokoulutuspaikkaansa. Tähän asiaan voi jokainen kouluarjessa vaikuttaa joka päivä.