Niin Säkylässä kuin Eurassakin joudutaan säästöpaineissa arvioimaan koulujen lukumäärää.
Mirja Linnemäki
Etelä-Euraa eli Hinnerjokea ja Honkilahtea koskeva Euran kouluverkkosuunnitelma valmistui konsulttityönä viime talvena, Säkylässä vaihtoehtoja laskettiin kunnan sivistyspuolella omana työnä äskettäin. Laskelmia on tehty luonnollisesti siitä, millaisia säästöjä koulujen yhdistäminen, toisin sanoen jonkun koulun lakkauttaminen, toisi.
Euran selvitystä on runsas puoli vuotta pureskeltu, ja viimeksi eilen illalla sitä pohti kunnanhallitus. Säkylässä ruodinta vasta alkaa, ja samassa paketissa on laaja talouden tasapainottamisohjelma, joka sisältää paljon muutakin kuin koulut.
Mahdollisten tulevien kouluratkaisujen taustalla on tietysti kuntien säästötarve, mutta myös laskevat väestö- ja syntyvyysennusteet. Opetushallituksen loppukesästä julkaisema selvitys ennustaa, että vuoteen 2040 mennessä Suomessa on tätä menoa lähes joka toinen peruskoulu lakkautettu.
Ei käy kateeksi valmistelevia virkamiehiä eikä kuntapäättäjiä lähitulevaisuudessa, kun tarjolla on vain vaikeita ratkaisuja.
Kuntaliiton asiantuntijat ovat viimeksi kuluneina päivinä julkisuudessa, esimerkiksi Helsingin Sanomissa 8. ja 10. syyskuuta todenneet, että tämä vuosi on mennyt kunnissa taloudellisesti paremmin kuin keväällä ennustettiin, osin valtion koronatukien ansiosta, mutta ensi vuodesta on tulossa hyvin vaikea, ja monissa kunnissa tarvitaan rajuja säästötoimia. Vaihtoehtoina on ottaa lisää velkaa, korottaa veroja, pidättyä investoinneista – tai tehdä rakenteellisia muutoksia. Parasta aikaa kunnissa työn alla olevat ensi vuoden budjetit ovatkin vaikea rasti. Eikä päätöksentekoa helpota se, että edessä on vaalikevät. Toivottavasti säästötarpeista voidaan silti käydä rakentavaa keskustelua.