Ennen vanhaan nykyisten kyläyhdistysten rooli oli ehkä maamiesseuralla, raittiusyhdistyksellä, nuorisoseuralla tai vpk:lla. Ne järjestivät ohjelmaa, organisoivat talkoita ja kokosivat asukkaita yhteen.
Nykyään kyläyhdistyksen tarve nousee usein siitä, että kylän ääni halutaan kuuluviin – niin myös Yläneellä, missä kokemus on ollut se, että kirkonkylän asioita halutaan tuoda painavammin esiin. Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen tarve on vain korostunut. Oman paikkakunnan perintöä halutaan vaalia, vaikkei itsenäistä Yläneen kuntaa enää olekaan.
Oma kyläyhdistys voi nyt nostaa Yläneen ääntä Pöytyän kylien yhteisessä neuvottelukunnassa, tavoittaa Yläneeltä poismuuttaneita ja pitää yhteyttä kesäasukkaisiin. Varmasti yhdistys keksii paljonkin toimintaa, kun pääsee alkuun.
Kylien on nykyään reagoitava, jos ne haluavat pysyä "kartalla". Kylätoiminnalla on iso merkitys, kun puhutaan kylien elinvoimasta, eloisuudesta, asukkaiden viihtymisestä, palveluistakin. Kylätoiminnan viriäminen kertoo siitä, että kylässä asuu väkeä, joka on ylpeä siitä, mistä on kotoisin. Vahva paikallinen identiteetti ja oman asuinympäristön arvostus nostattavat yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä.
Tällä seudulla kylätoiminnasta on loistavia esimerkkejä paljon. Maakunnallisia kyläpalkintoja on tullut niin Yläneen Uuteenkartanoon kuin Tourula-Keihäskoskelle sekä Satakunnan puolella Lapin Ylisenpään kyliin ja Kauklaisiin, Köyliön Vuorenmaalle ja Kankaanpäähän, Säkylän Iso-Vimmaan ja Sydänmaalle sekä kahdesti Paneliaan. Kankaanpää on palkittu myös valtakunnallisena vuoden kylänä, ja Iso-Vimma sekä Ylisenpään kylät saaneet kunniamaininnan.
Kylätoimintaa ei palkintojen vuoksi pyöritetä, mutta innosta ja tarpeesta nekin kertovat.