Evankelis-luterilaisten seurakuntien perinteet ulottuvat pyhäjärviseudulla yli 700 vuoden taakse. Marraskuun 18. päivänä käytävissä seurakuntavaaleissa arvokkaan historian rinnalle asettuu toisenlainen kysymys: millainen on seurakuntien tulevaisuus.
Viime vuosikymmenten aikana kirkon perinteiset arvot ja toimintatavat ovat saaneet osakseen kyseenalaistusta ja kasvavaa kritiikkiä. Eroaaltojen laineet ovat ulottuneet laimeampina myös tälle seudulle, sillä Säkylässä ja Eurassa kirkosta eronneiden määrä on muutamilla kymmenillä suurempi kuin kirkkoon liittyneiden.
Valtakunnalliset kohut keinuttavat kirkon kurssia enemmän kuin kotiseurakuntiin liittyvät asiat, vaikka viime vuosina toteutetut seurakuntaliitokset ovat saattaneet aiheuttaa tälläkin seudulla ylimääräistä liikehdintää ja mielipiteiden vaihtoa.
Eurassa seurakuntaliitoksia toteutettiin melko sopuisissa merkeissä ensin Honkilahden ja Hinnerjoen kanssa vuonna 2007 ja kaksi vuotta myöhemmin Kiukaisten kanssa. Säkylän ja Köyliön liitos vuodelta 2016 on tuoreemmassa muistissa, eikä täysin yhtenäisestä seurakunnasta vielä voida puhua, sillä alueelliset jaot näkyvät yhä ehdokaslistoissa.
Yhteisen seurakunnan rakentaminen vaatii kirkkovaltuutetuilta kiristyvässä taloustilanteessa kompromisseja ja kykyä rakentaviin keskusteluihin, jotka parhaimmillaan johtavat kestäviin ratkaisuihin. Yksi kirkon onnistuneimmista toimintamuodoista on osallistujamäärien perusteella rippileiri, joka ei yli 80-vuotisesta historiastaan huolimatta ole menettänyt suosiotaan nuorten keskuudessa.
Viime vuonna rippileirin suoritti Eurassa 88 prosenttia ja Säkylässä peräti 98 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta. Luvut ovat huimia, kun niitä vertaa seurakuntavaalien äänestysprosentteihin, jotka olivat neljä vuotta sitten Eurassa 16,3, Säkylässä 24,2 ja Köyliössä 19,4, prosenttia.