Vielä 70-luvun lopulla Alisenkosken myllyistä oli seiniä pystyssä, ja ilmassa haaveita myös niiden kunnostamisesta.
Mirja Linnemäki
Myllysillan iästä ei ole täyttä varmuutta, mutta Satakunnan Museon rakennustutkija Liisa Nummelin arvioi sen olleen sijoillaan ainakin 1890-luvulta lähtien. 1800-luvulta ovat myös Alisenkosken myllyt, joiden rauniot ovat sillan pielessä. Takavuosina niidenkin kunnostamisesta haaveiltiin, mutta hanketta ei pidetty realistisena ja hirret sortuivat koskeen.
Kauttuan teollisesta historiasta kirjoittanut Pekka Korvenmaa toteaa teoksessaan, että "myllysilta on yhdyskunnan harvoja vanhoja, hyvin säilyneitä kivirakenteita ja edelleen käytössä".
Ainakin noin 130-vuotias silta oli kunnostuksen tarpeessa. Kaksi vuotta sitten se piti hetkeksi sulkea, sillä reunakiviä alkoi putoilla jokeen. Vaurion korjasi hätäensiapuna sama yritys, Ruoppaus P. Suominen Oy, joka nyt teki myös isomman kunnostuksen.
Kunnostusta voisi kutsua myös entistämiseksi, sillä silta korjattiin samannäköiseksi kaiteita myöten, ja kiviä kiinnitettiin toisiinsa ankkurointimenetelmällä, joka on ollut kauan käytössä. Rahaa meni noin 50 000 euroa. Toinen vaihtoehto oli kahden miljoonan remontti, jolla kantavat rakenteet olisi korvattu betonilla ja lopputuloksena olisi ollut enää vain kivisillan näköinen kivisilta.
Myllysilta sijaitsee paikassa, missä pitäjän teollinen ja talonpoikainen menneisyys kohtaavat – myllyissä ovat kirkonkylän viljavainioiden talonpojat jauhaneet viljansa rautaruukin ja sittemmin paperitehtaan kyljessä. Silta onkin tarpeellinen kevyen liikenteen reitti Kauttuan keskustan suunnasta Jujo Thermalin tehtaalle. Se on myös nähtävyys upeassa koskimaisemassa, jonne tehdään retkiä ja jota valokuvaajat eri vuodenaikoina ikuistavat. Ja ennenkaikkea se on oleellinen osa Kauttuaa.