Euran kunta kunnostutti Kauttuan historiallisen Myllysillan. Se oli kulttuuriteko, joka näkyy maisemassa kenties taas seuraavat 100–200 vuotta.

Myl­ly­sil­lan iäs­tä ei ole täyt­tä var­muut­ta, mut­ta Sa­ta­kun­nan Mu­se­on ra­ken­nus­tut­ki­ja Lii­sa Num­me­lin ar­vi­oi sen ol­leen si­joil­laan ai­na­kin 1890-lu­vul­ta läh­tien. 1800-lu­vul­ta ovat myös Ali­sen­kos­ken myl­lyt, joi­den rau­ni­ot ovat sil­lan pie­les­sä. Ta­ka­vuo­si­na nii­den­kin kun­nos­ta­mi­ses­ta haa­veil­tiin, mut­ta han­ket­ta ei pi­det­ty re­a­lis­ti­se­na ja hir­ret sor­tui­vat kos­keen.

Kaut­tu­an te­ol­li­ses­ta his­to­ri­as­ta kir­joit­ta­nut Pek­ka Kor­ven­maa to­te­aa te­ok­ses­saan, et­tä "myl­ly­sil­ta on yh­dys­kun­nan har­vo­ja van­ho­ja, hy­vin säi­ly­nei­tä ki­vi­ra­ken­tei­ta ja edel­leen käy­tös­sä".

Ai­na­kin noin 130-vuo­ti­as sil­ta oli kun­nos­tuk­sen tar­pees­sa. Kak­si vuot­ta sit­ten se piti het­kek­si sul­kea, sil­lä reu­na­ki­viä al­koi pu­toil­la jo­keen. Vau­ri­on kor­ja­si hä­tä­en­si­a­pu­na sama yri­tys, Ruop­paus P. Suo­mi­nen Oy, joka nyt teki myös isom­man kun­nos­tuk­sen.

Kun­nos­tus­ta voi­si kut­sua myös en­tis­tä­mi­sek­si, sil­lä sil­ta kor­jat­tiin sa­man­nä­köi­sek­si kai­tei­ta myö­ten, ja ki­viä kiin­ni­tet­tiin toi­siin­sa ank­ku­roin­ti­me­ne­tel­mäl­lä, joka on ol­lut kau­an käy­tös­sä. Ra­haa meni noin 50 000 eu­roa. Toi­nen vaih­to­eh­to oli kah­den mil­joo­nan re­mont­ti, jol­la kan­ta­vat ra­ken­teet oli­si kor­vat­tu be­to­nil­la ja lop­pu­tu­lok­se­na oli­si ol­lut enää vain ki­vi­sil­lan nä­köi­nen ki­vi­sil­ta.

Myl­ly­sil­ta si­jait­see pai­kas­sa, mis­sä pi­tä­jän te­ol­li­nen ja ta­lon­poi­kai­nen men­nei­syys koh­taa­vat ­– myl­lyis­sä ovat kir­kon­ky­län vil­ja­vai­ni­oi­den ta­lon­po­jat jau­ha­neet vil­jan­sa rau­ta­ruu­kin ja sit­tem­min pa­pe­ri­teh­taan kyl­jes­sä. Sil­ta on­kin tar­peel­li­nen ke­vy­en lii­ken­teen reit­ti Kaut­tu­an kes­kus­tan suun­nas­ta Jujo Ther­ma­lin teh­taal­le. Se on myös näh­tä­vyys upe­as­sa kos­ki­mai­se­mas­sa, jon­ne teh­dään ret­kiä ja jota va­lo­ku­vaa­jat eri vuo­de­nai­koi­na ikuis­ta­vat. Ja en­nen­kaik­kea se on oleel­li­nen osa Kaut­tu­aa.