25.6.2020 6.05
Pääkirjoitukset
 
Iida Rissanen-Vatja

Niitto tuo turvaa

Siro metsäkauris tai isompi valkohäntäpeura on kesänopeuksilla heinikosta nopeasti auton edessä. Usein rytisee ainakin pelti.

Siro metsäkauris tai isompi valkohäntäpeura on kesänopeuksilla heinikosta nopeasti auton edessä. Usein rytisee ainakin pelti.

Iida Rissanen-Vatja

image

Tienvarsien niitot jakavat taas mielipiteitä. Yksi on kuitenkin varma – runsaat hirvieläinkannat ja korkeat kasvustot ovat liikenteessä paha yhdistelmä.

Kun val­ko­hän­tä­peu­ra tai met­sä­kau­ris kur­kis­taa ke­sän no­peus­ra­joi­tuk­sil­la kor­ke­as­ta hei­ni­kos­ta tai ve­sa­kos­ta maan­tiel­le, voi ra­tin ta­ka­na ol­la enää vä­hän teh­tä­vis­sä. Usein huo­nos­ti käy vä­hin­tään peu­ran, mo­nes­ti au­ton­pel­tien, mut­ta pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa voi ko­lah­taa myös mat­kus­ta­mon puo­lel­la.

Tien­var­sien niit­to­työt ja var­sin­kin nii­den suo­rit­ta­mi­sen ajan­koh­ta pu­hut­ta­vat joka kesä. Osa toi­voo, et­tei niit­to­ja suo­ri­tet­tai­si sil­loin, kun kuk­ka­lois­to ja veh­reys ovat kau­neim­mil­laan – enem­män kuin sil­mää miel­lyt­tä­vään tien­var­si­mai­se­maan ve­do­taan pö­lyt­tä­jien pär­jää­mi­seen ja luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den säi­lyt­tä­mi­seen. Joku tuu­maa niin­kin, et­tä kun­nos­sa­pi­tä­jien oli­si fik­sum­paa niit­ty­kas­vien si­jaan kes­kit­tyä ojan­poh­jan ve­sak­ko­jen rai­vauk­siin. Nii­tä­kin teh­dään, mut­ta alu­eit­tain ja kol­men vuo­den syk­lein, kun taas hei­ni­kot, koi­ran­put­ket ja lu­pii­nit vaa­ti­vat nii­ton tai use­am­man­kin joka kesä. Niit­to­jen ajan­koh­dan, ti­hey­den ja le­vey­den mää­rit­tää tien­var­rel­le tien tyy­pin mu­kaan teh­ty hoi­to­luo­ki­tus.

Tär­keim­pä­nä kes­kus­te­lus­sa oli­si muis­taa, et­tä tiel­le rön­syi­le­vä kas­vil­li­suus on lii­ken­tees­sä tur­val­li­suus­ris­ki. Val­ko­hän­tä­peu­ro­jen ja met­sä­kau­rii­den kan­nat ovat Sa­ta­kun­nan ja Var­si­nais-Suo­men alu­eel­la Suo­men ti­heim­piä, ja nii­den ai­heut­ta­mia on­net­to­muuk­sia sat­tuu koko isol­la alu­eel­la. Ver­tai­lu­na hir­vie­läi­non­net­to­muu­det kes­kit­ty­vät pää­tie­ver­kol­le: Py­hä­jär­vi­seu­dul­la val­ta­tie 12:lle, kan­ta­tiel­le 43 ja maan­tiel­le 204. Rei­lus­ti eni­ten niin hir­vi- kuin peu­ra­on­net­to­muuk­sia ta­pah­tuu tie­ver­kol­la, jos­sa no­peus­ra­joi­tus on 80 km/h.

Ku­kin­to­jen kan­nal­ta ikä­vää on, et­tä lop­pu­syk­syn jäl­keen eni­ten hir­vie­läi­non­net­to­muuk­sia sat­tuu al­ku­ke­sään. Nii­tot ovat yk­si tapa an­taa rat­tien taak­se li­sää nä­ky­vyyt­tä ja re­a­goin­ti­ai­kaa ja tur­vaa­vat ajoa kan­nan­hoi­don ja riis­ta-ai­to­jen rin­nal­la. Tär­kein lii­ken­ne­tur­va löy­tyy ai­na kul­jet­ta­jan kor­vien vä­lis­tä, mut­ta lä­hes­kään ai­na ti­lan­teet ei­vät ole omis­sa kä­sis­sä.

Näköislehti

Instagram

Instagram