Ruukinpuiston Tallimäki kaipaa ylläpitäjää, joka turvaisi keskeisen alueen käytön ja palvelut. Katseet ovat taas kääntyneet kuntaan.
Liisa Nykänen
Tämä kierros on käyty jo ainakin kaksi kertaa aiemmin. Edellisestä kerrasta on aikaa kaksi vuotta, sitä edellisestä kaksikymmentä.
Ruukinpuiston kehittämishanke keväällä 1999 kaatui rahoituksen epävarmuuteen ja kunta vetäytyi Ahlströmin kanssa tehdystä alueen ja rakennusten vuokrasopimuksesta. Silloinkin menossa oli kunnan talouden rankka tasapainotus.
Syksyllä 2018 kunta jälleen neuvotteli Ruukinpuiston ostamisesta. A. Ahlström Oy oli jo keväällä ilmoittanut, että alue on myytävänä; yhtiön paperitehdastakaan ei enää ollut Kauttualla eikä ruukkialuetta tarvittu omaan käyttöön. Valtuustoryhmät päättivät toistamiseen vetäytyä hankkeesta. Taloushan oli tiukoilla.
Tässä välissä Ahlström on ehtinyt tehdä pari onnistunuttakin kiinteistökauppaa Ruukinpuistossa, kun muun muassa Sepäntien punaiset rivit, Terassitalo, ruotsalainen koulu, hallitalo ja Mäntylä on myyty yksityisille ostajille.
Nyt, pari vuotta myöhemmin Ruukinpuisto-kaupat ovat jälleen tapetilla kunnassa ja saattavat tulla luottamushenkilöiden pureskeltaviksi vielä ennen kesälomia. Kohteena on nyt muun muassa keskeinen Tallinmäen rakennuskokonaisuus. Ja jälleen kuntatalous on kurjalla tolalla.
Aika ei tunnu olevan koskaan oikea, vaikka vaakakupissa painaa paikkakunnalle erittäin merkittävä kulttuuriperintö. Kauttuan Ruukinpuistossa yhdistyvät 300-vuotinen teollinen perinne ja Alvar Aallon arkkitehtuuri. Näillä meriiteillä se on kiistaton Euran helmi, monien mahdollisuuksien alue.
On sääli, että Ahlström pala palalta vetäytyy Kauttualta. Ja on sääli, että kuntatalous on aina vain niukkaa. Sillä jollain tavalla pitäisi kuitenkin varmistaa, että keskeinen paikka pysyy käytössä ja kunnossa ja että siellä on palveluita ja elämää.