Moni ilahtui, kun kouluihin tuli taas elämää, vaikkakin vain pariksi viikoksi ennen kesälomia.
Liisa Nykänen
Koulumaailma on terveydenhuollon ohessa tehnyt tänä keväänä kenties suurimman työn sopeutumisessa elämään koronavirusepidemian kanssa. Koulujen sulkeminen pari kuukautta sitten ja etäopetukseen siirtyminen oli lyhyessä ajassa iso muutos ja valtava työ kouluväeltä.
Muutamassa päivässä koulunkäynnissä otettiin digiharppaus vailla vertaa. On selvää, että soraääniäkin tuli. Tekniikka ei toiminut tai sitä ei osattu käyttää, osa lapsista jäi tavoittamatta, opettajien tekemisiä arvosteltiin. Osa vanhemmista oli lujilla, kun lapset tarvitsivat kotiopettajaa. Huoli oli suuri myös niistä lapsista, joiden on paha olla kotona. Mutta pääsääntöisesti koulutyö alkoi uusissa oloissa sujua hyvin.
Ja sitten tulikin jo käännös takaisin. Paluu lähiopetukseen ei silti ollut paluuta normaaliin, sillä epidemian aikaansaamat käyttäytymissäännöt ja varotoimet ovat aiheuttaneet monia poikkeusjärjestelyjä kouluihin. On opiskeltava pienemmissä ryhmissä, pidettävä välimatkaa muihin, ruokailtava ja oltava välitunneilla eri aikaan, pestävä käsiä. Paljon huolta ja pelkoakin on myös nyt ilmassa: Alkaako virus uudelleen levitä, ovatko oppilaat ja koulun henkilökunta vaarassa? Viikonvaihteessa huoli kasvoi, kun joistakin kouluista muun muassa Uudeltamaalta kantautui tietoja koronatartunnoista ja karanteenimääräyksistä.
Hattua pitää nostaa, että niin kouluissa kuin kodeissa on lyhyellä varoitusajalla sopeuduttu kaikkiin näihin muutoksiin ja selätetty huolia ja pelkoja. Ainakin toistaiseksi meitä satakuntalaisia rauhoittaa Satasairaalan toistuva tiedote: Koronavirustilanne on täällä edelleen rauhallinen. Siitä voisi päätellä, että koulutkin saavat nämä pari viikkoa rauhassa toimia.