Tämän kevään todistusten arvosanoja on hankittu monenlaisissa paineissa.
Mirja Linnemäki
Juhlaan on siis syytä.
Koronapandemia sulki kouluja, lopetti harrastuksia, siirsi tai perui juhlia. Monet esimerkiksi lukioaikaan kuuluvat kohokohdat, penkkarit tai vanhojentanssit, jäivät väliin tai toteutettiin pienimuotoisesti. Kirjoitusten yllä leijui tartuntojen pelko. Viime hetkiin saakka jännitettiin myös, voidaanko valmistujaisjuhlia ylipäätään järjestää.
Jos jotain positiivista hakee, voi sanoa, että etäopinnoissa ja koronan varjossa "maaliin" päässeet ovat käyneet läpi koettelemuksen, josta toivottavasti kokemuksena saa voimaa selviytyä hankaluuksista ja vastoinkäymisistä tulevaisuudessakin – sillä harva meistä elämässään niiltä välttyy.
Lukiosta valmistuneille on näinä aikoina uutta jännitettävää jatko-opintoihin pääsyssä. Osittain koronankin takia yleistynyt korkeakoulujen todistusvalinta on jakanut mielipiteitä. Sen on nähty ohjaavan ainevalintoja matemaattisiin aineisiin esimerkiksi kielten kustannuksella. Todistusvalinnan rinnalla pääsykoeväylä pitäisi säilyttää tasaveroisena ovena jatko-opintoihin.
Hallituksen uusin koulutuspoliittinen selonteko sisältää tavoitteen, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon, kun nyt ollaan noin 40 prosentissa. Uusia aloituspaikkoja, jopa uusia korkeakouluja, tarvittaisiin jo pelkästään nykyisen hakijasuman pienentämiseen. Kovassa jatkopaikkakilpailussa maksullinen avoin väylä tai kalliit valmennuskurssit eivät saa korostua.
Jatko-opintoihin pyrkivät kuulevat lähiaikoina onnistumisistaan. Jos pettymyksiä tulee, kannattaa muistaa tämä vanha sanonta: Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu – ennen pitkää.