Työllistävintä lienee mansikan poiminta. Pelkästään köyliöläisillä mansikkatiloilla on tänäkin kesänä useita kymmeniä ulkomaalaisia poimijoita. Tällä seudulla ulkomaalaista työvoimaa on pitkin kesää myös vihannestiloilla, esimerkiksi kasvustoja perkaamassa, satoa keräämässä ja käsittelemässä. Arviolta alasatakuntalaisilla tiloilla työskentelee kesäisin muutama sata ulkomaalaista.
Tiloille nämä tekijät ovat tärkeitä – ilman heitä sadonkorjuu olisi huomattavasti vaikeampaa, sillä peltotyöt tai marjojen poiminta eivät ole kovin suosittuja suomalaisten kesä- tai kausityöntekijöiden keskuudessa. Työtä tehdään säiden armoilla, se on fyysisesti rankkaa ja työasennot monesti puuduttavia.
Ulkomaalaisia, kuten Ukrainasta, Venäjältä, Romaniasta tai Bulgariasta tulevia houkuttaa ennenkaikkea palkka. Köyliöläiseltä mansikkapellolta voi tienata moninkertaisesti sen, mitä esimerkiksi lääkäriopiskelija saisi kotimaassaan.
Kausityövoimaa tulee seudulle ja Suomeen sekä ulkomaalaisten henkilöstövuokrausyritysten että vanhojen kontaktien kautta. Pelkästään tammi-toukokuussa on kausityölupia myönnetty koko maassa yli 7 000, kun koko viime vuonna lupia oli 6 800. Vaikka tekijöitä on ennätysmäärä, on työtä esimerkiksi siivousalalla silti tarjolla enemmän kuin tekijöitä. Ja ulkomaalaisista poimijoista huolimatta muun muassa mustikkasadosta valtaosa jää metsiin.
Ulkomaalaisen työllistävä joutuu käymään "paperisotaa", mutta se halutaan tehdä, sillä ulkomaalaisten työmoraalia kiitellään. Tiloilla myös panostetaan tekijöihin, hankitaan kulkuvälineet ja varustetaan asunnot.
Kateellinen ei kenenkään kannata olla – verot maksetaan Suomeen ja tilojen tuotanto pysyy yllä.