Alueella pelätään, että vedenoton vaikutukset näkyvät järvissä, Köyliönjoessa, lähteissä, kasvillisuudessa, kaivoissa... että vedenpinta laskee ja rehevöityminen kiihtyy. Epäluulo tähän mennessä jo tehtyjen selvitysten ja tutkimusten luotettavuutta ja riittävyyttä kohtaan on syvä – kuten usein ristiriitoja aiheuttavissa vesiasioissa.
Tässäkin ympäristökysymyksessä asian toisella puolella ovat asuin- ja elinympäristönsä puolustajat ja toisella puolella tarve hyötyä vedestä eli kunnat ja elinkeinoelämä. Fakta on se, että pohjavesi on yhteistä – sitä ei voi kukaan vain itselleen omia.
Lupaa vedenottoon Koomankankaan-Ilmiinjärven pohjavesialueelta haetaan Euran, Laitilan ja Rauman tarpeisiin. Kunnat haluaisivat asukkailleen parempaa vettä ja vielä riittävästi, jotta esimerkiksi elintarviketeollisuuden mahdollinen laajeneminen ei ainakaan vedensaannista jäisi kiinni. Uusi vedenottamo olisi poikkeusoloissa varalla myös Kokemäen ja Uudenkaupungin tarpeisiin.
Lupahakemus vedenotolle on vireillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja muistutuksille on vielä muutama päivä aikaa. Odotettavissa on, että niitä tulee.
Tällä viikolla vedenottohankkeesta järjestettiin laaja yleisötilaisuus, ja vedenoton lupahakemusasiakirjat tutkimustuloksineen ovat kaikkien luettavina netissä. Niissä vakuutetaan, että vedenotto ei vaikuta Köyliönjärven tilaan, eikä haitallisesti alueen luonnonoloihin tai pienvesistöihin, ja joka tapauksessa haitat olisivat vähäiset.
Sanonta "tieto lisää tuskaa" ei tässäkään asiassa pidä paikkaansa. Vesiviranomaisen tehtävänä onkin nyt ensin punnita, onko sillä jo käytössään tarpeeksi tietoa vedenoton mahdollisista vaikutuksista ja sitten tutkia myös hankkeesta jätetyt muistutukset. Eikä haittaisi, vaikka yleisöä informoitaisiin toisenkin kerran.