Perunan suosio on alkanut taas nousta. Sen on huomattu olevan moneksi muuttuvaa, edullista perusruokaa.
Liisa Nykänen
Paikka sopii Petlalle kuin nenä päähän, sillä peruna on tällä seudulla tärkeä asia. Satakunnassa on erikoistuttu tärkkelysperunan tuotantoon, mutta täkäläisiä hiekkamaassa kasvatettuja perunoita on jaksettu kautta aikain kehua mainion makunsa ansiosta ruokapöydissäkin.
Suurimman varhaisperunan tuottajan tittelin on vallannut Varsinais-Suomi, ja kaksi kolmasosaa Suomessa myytävästä ruokaperunasta kasvaa Pohjanmaan maakunnan pelloilla.
Köyliöön muuttanut tutkimuslaitos haluaa tehdä yhteistyötä paikallisten perunanviljelijöiden kanssa, mistä on varmasti hyötyä molempiin suuntiin. Perunatilojen kannalta oli lottovoitto saada omalle alueelle tutkimus-, neuvonta- ja koetoimintaa harjoittava laitos. On paljon matalampi kynnys kysyä viljelyasioissa neuvoja tutuilta asiantuntijoilta ja saada ulkopuoliselta asiantuntijalta arvioita, mitä tilan perunanviljelykäytännöissä kannattaisi ehkä muuttaa ja kehittää.
Peruna on ollut ajoittain pois muodista, riisin ja pastan täyttäessä suomalaisten lautasia. Sen kulutus on laskenut rajusti viimeisen 50 vuoden aikana. Viime vuosina perunareseptejä on alkanut kuitenkin taas näkyä lehtien ruokapalstoilla, ja perunaa on alettu arvostaa hyvänä, terveellisenä ja edullisena perusruokana. Sen on huomattu olevan monien mahdollisuuksien raaka-aine ja ajateltua terveellisempikin riippuen tietysti sen valmistustavasta.
Suomessa tuotetaan eniten varastoitavaa ruokaperunaa, noin 45 prosenttia koko perunasadostamme. Tärkkelysperunan osuus on noin 35 prosenttia, ja loput perunat menevät jatkojalostukseen tai siemenperunoiksi.
Kun suomalainen haluaa syödä perunaa, hän voi olla varma sen kotimaisuudesta ja me täällä Satakunnassa vielä siitäkin, että perunamme ovat lähiruokaa.