Perusturvassa käytiin pitkä ja kaikille osapuolille raskas prosessi läpi jo edellisen viranhaltijan aikaan. Monien vaiheitten jälkeen se päätyi johtavan viranhaltijan irtisanomiseen. Uutta viranhaltijaa haettiin vuonna 2016 määräaikaisena – tuolloin ajateltiin, että soteuudistus saadaan maaliin jo tähän mennessä.
Toisin on käynyt, ja Euran perusturvajohtajan virkaa ryhdyttiin täyttämään vakinaisesti. Valinnassa vahvoilla oli virkaa määräaikaisesti hoitanut ja Säkylän vastaavasta virasta virkavapaalla oleva Kalevi Mäkipää. Valintaprosessi kuitenkin mutkistui, kun hän sai käräjäoikeudelta sakkorangaistuksen Säkylän pestin aikaisista tapahtumista.
Sen jälkeen asiaa on käännelty moneen kertaan, otettu uusi hakukierros, lähetetty hakijoita henkilötestauksiin ja viimeksi tällä viikolla äänestetty hakijoista äärimmäisen täpärin numeroin valtuustossa.
Tällaista draamaa Eurassa ei ole hetkeen aikaan nähty – eivätkä äänestyspäätöksetkään kovin tavanomaisia täällä ole.
Taas on siis käyty pitkää ja raskasta perusturvaan liittyvää prosessia. Asiaa on vaikeuttanut myös se, ettei keskeneräisten oikeusjuttujen taustoja ole voitu avata. Tällä kertaa asiaa on reippaanlaisesti kommentoitu myös sosiaalisessa mediassa, miltei loanheittoon saakka.
Pieni perusturvaa tarvitseva ihminen toivoo kaiken keskellä, että vanhenevaa ja huononevaa mummua jaksettaisiin inhimillisesti hoitaa ja lapsen kanssa pääsisi lääkäriin, kun korvaa särkee. Eli että kaikista ristiriidoista huolimatta palvelut pelaisivat, organisaatio olisi kunnossa ja hoitotyöntekijöiden jaksamisesta huolehdittaisiin. Ja että varsinkin nämä asiat ohjaisivat päätöksentekoa myös viranhaltijavalinnoissa.