Suomessa hukkuu vuosittain 100–150 ihmistä. Se on paljon suhteessa asukaslukuun.
Mirja Linnemäki
Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton tilaston mukaan tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana on hukkumiskuolemia ollut peräti 60, joista kolme ulkomailla. Yhteisluku on jo nyt lähes 20 henkeä suurempi kuin 2019 vastaavaan aikaan. Alkuvuoden hukkumislukema on viimeksi ollut suurempivuonna 2014, jolloin tammi-kesäkuussa hukkui 65 ihmistä.
Eniten hukkuneita on tähän mennessä ollut kesäkuussa, 20, ja valtaosa hukkuneista, 49, on ollut miehiä.
Hukkuneista 19 on menehtynyt jäihin, 11 vesiliikenteessä ja yhdeksän uidessa. Syy on jäänyt tuntemattomaksi 19 tapauksessa.
Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan suurin osa hukkumisista olisi estettävissä – vesiturvallisuutta pidetään asennekysymyksenä. Vesillä esiintyy edelleen välinpitämättömyytta: ei käytetä pelastusliivejä, mennään vesille ja veteen humalassa, hypätään veteen tuntemattomilla rannoilla, yliarvioidaan omat taidot ja voimat. Liitto muistuttaa myös, että vedessä olevia lapsia pitää aina valvoa herkeämättä ja läheltä.
Joissakin tämän kesän hukkumisonnettomuuksissa on ollut kyse uimataidon puutteesta. Tässä korostuu uimakoulujen tärkeys. Taidon voi oppia vielä aikuisenakin. Esimerkiksi Eurassa on takavuosina järjestetty myös aikuisten uimakouluja – ne saisivat tulla ohjelmaan uudelleenkin.
Parhaiten pinnalla pysyminen otetaan haltuun lapsena. Onneksi Euran uimahallissa voidaan tänä koronakesänäkin järjestää uimakoulut, vaikka halli muuten on ollut paljolti kiinni. Menneinä kesinä uimahallissa on uimataitoja hankkinut jopa 600 seudun lasta. Kunnan säästöohjelman laadinnassa tikun nokassa lakkauttamisuhan alla olivat jossain vaiheessa myös uimakoulut kuljetuksineen, mutta erinomaista on, että tämä aikomus peruttiin. Uimakoulu alkaa siis 20. heinäkuuta.