Oli kyseessä sitten yksityishenkilö, yritys tai kunta, raken­nu­sin­ves­toin­teihin ei ryhdytä hetken mielijohteesta.

Het­ken mie­li­joh­tees­ta ra­ken­ta­mi­nen ei suu­rim­mas­sa osas­sa ta­pauk­sis­ta oli­si käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta­kaan, sil­lä jo sii­hen liit­ty­vät lu­pap­ro­ses­sit vaa­ti­vat ha­ki­jal­ta suun­ni­tel­mien te­ke­mis­tä ja teet­tä­mis­tä – sekä ai­kaa. Li­säk­si luon­nol­li­nen syy yleen­sä har­ki­tul­le ra­ken­ta­mi­sel­le on se, et­tä oli uu­den ra­ken­nuk­sen ta­ka­na min­kä ta­han­sa ko­koi­nen taho yh­des­tä ih­mi­ses­tä suu­reen or­ga­ni­saa­ti­oon, in­ves­toin­ti on ai­na mer­kit­tä­vä.

Kun ta­val­li­nen ih­mi­nen päät­tää ra­ken­taa it­sel­leen ta­lon, sii­hen liit­tyy usein myös ve­la­not­to. Asun­to­lai­nat ovat pit­kiä, ja pää­tös ra­ken­ta­mi­ses­ta saat­taa nä­kyä ly­hen­nys­ten muo­dos­sa sään­nöl­li­se­nä ra­han­me­no­na jopa pa­ri­kym­men­tä vuot­ta. Myös kun­ta­ta­lou­des­sa in­ves­toin­ti­lis­to­jen kär­jes­sä keik­ku­vat useim­mi­ten juu­ri ra­ken­nus­hank­keet. Asi­at ovat iso­ja.

Tä­mä­kin seu­tu on asu­mis­muo­dol­taan var­sin oma­ko­ti­ta­lo­val­tais­ta, ei­kä mer­kit­tä­vää kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys­tä ole nä­kö­pii­ris­sä. Ole­tet­ta­vaa ja toi­vot­ta­vaa siis on, et­tä ih­mi­set yk­si­tyis­ra­ken­ta­vat ko­tin­sa tän­ne tu­le­vai­suu­des­sa­kin. Jot­ta uu­det asuk­kaat us­kal­ta­vat teh­dä py­sy­vän si­joit­tu­mis­pää­tök­sen alu­eel­le, on sen näyt­täy­dyt­tä­vä tur­val­li­se­na ja va­kaa­na.

Se ei tar­koi­ta pel­käs­tään työ­paik­ko­ja ja pal­ve­lu­ja. Tär­ke­ää on myös se, et­tä muu­tok­set mai­se­mas­sa tai pal­ve­lu­ra­ken­tees­sa ta­pah­tu­vat suun­ni­tel­lus­ti ja hal­li­tus­ti. Vaik­ka kun­ta­by­rok­ra­ti­an rat­taat jos­kus tun­tui­si­vat pyö­ri­vän hi­taas­ti, se ei ole ai­na huo­no asia. Jos­kus no­pe­at pää­tök­set ovat tar­peen, mut­ta py­sy­väk­si ai­ot­tu­jen rat­kai­su­jen kuu­luu­kin ta­pah­tua pe­rus­teel­li­sen har­kin­nan jäl­keen. Sik­si pit­käl­le tu­le­vai­suu­teen suun­ta­vii­vo­ja ve­tä­vil­lä stra­te­gi­oil­la on kun­nis­sa paik­kan­sa, ei­kä nii­den en­tis­tä sel­vem­pi hyö­dyn­tä­mi­nen mark­ki­noin­nis­sa­kaan oli­si hai­tak­si. Isoi­hin pää­tök­siin vai­kut­ta­mi­sel­la on iso­ja seu­rauk­sia.