Siihen mennessä, kun maansiirtotöihin päästään, on rakennusprojektiin aina mennyt jo aikaa ja rahaa, vaikka itse rakennusta ei vielä näy.
Elli-Mari Ahola
Hetken mielijohteesta rakentaminen ei suurimmassa osassa tapauksista olisi käytännössä mahdollistakaan, sillä jo siihen liittyvät lupaprosessit vaativat hakijalta suunnitelmien tekemistä ja teettämistä – sekä aikaa. Lisäksi luonnollinen syy yleensä harkitulle rakentamiselle on se, että oli uuden rakennuksen takana minkä tahansa kokoinen taho yhdestä ihmisestä suureen organisaatioon, investointi on aina merkittävä.
Kun tavallinen ihminen päättää rakentaa itselleen talon, siihen liittyy usein myös velanotto. Asuntolainat ovat pitkiä, ja päätös rakentamisesta saattaa näkyä lyhennysten muodossa säännöllisenä rahanmenona jopa parikymmentä vuotta. Myös kuntataloudessa investointilistojen kärjessä keikkuvat useimmiten juuri rakennushankkeet. Asiat ovat isoja.
Tämäkin seutu on asumismuodoltaan varsin omakotitalovaltaista, eikä merkittävää kaupungistumiskehitystä ole näköpiirissä. Oletettavaa ja toivottavaa siis on, että ihmiset yksityisrakentavat kotinsa tänne tulevaisuudessakin. Jotta uudet asukkaat uskaltavat tehdä pysyvän sijoittumispäätöksen alueelle, on sen näyttäydyttävä turvallisena ja vakaana.
Se ei tarkoita pelkästään työpaikkoja ja palveluja. Tärkeää on myös se, että muutokset maisemassa tai palvelurakenteessa tapahtuvat suunnitellusti ja hallitusti. Vaikka kuntabyrokratian rattaat joskus tuntuisivat pyörivän hitaasti, se ei ole aina huono asia. Joskus nopeat päätökset ovat tarpeen, mutta pysyväksi aiottujen ratkaisujen kuuluukin tapahtua perusteellisen harkinnan jälkeen. Siksi pitkälle tulevaisuuteen suuntaviivoja vetävillä strategioilla on kunnissa paikkansa, eikä niiden entistä selvempi hyödyntäminen markkinoinnissakaan olisi haitaksi. Isoihin päätöksiin vaikuttamisella on isoja seurauksia.