Kauan ei ole siitä, kun pelättiin, että lukion painoarvo alkaa karista. Nuoretkin tuntuivat ajattelevan, ettei sitä kautta valmistu mihinkään – suorempi reitti löytyy ammatillisista kouluista ja ammattikorkeakouluista.
Nyt taitaa olla tulossa muutos, kun jo pari vuotta ilmassa ollut ylioppilastutkinnon korostaminen on etenemässä. On esitetty, että korkeakoulujen pääsykokeita vähennettäisiin ja sisään pääsisi entistä enemmän suoraan ylioppilastodistuksella.
Uudistuksella, jos se toteutuu, on puolensa ja puolensa.
Moni on kokenut rankaksi kevään rutistuksen: kirjoitusten kanssa melkein samaan aikaan pitää jo päntätä pääsykokeisiin. Jos ei jaksa, tulee välivuosi ja työuran aloittaminenkin siirtyy. Sitä ei valtiovalta nyt halua – korkeakoulujen ensikertalaiskiintiötkin uhkaavat jo lisätä välivuosia.
Toisaalta ylioppilastutkinnon korostaminen lisää sen tuomaa stressiä, ja edellyttää, että nuori jo lukion alussa tietää, mitä "isona" haluaa tehdä ja löytää lukuinnon heti.
Nyt tuli esiin, että lukioaineille annettaisiin pisteitä korkeakouluihin haettaessa. Suuttumusta on herättänyt varsinkin pitkän matematiikan nostaminen kaikkein "arvokkaimmaksi" aineeksi. Pitkän matikan ällästä saisi eniten pisteitä, vaikka hakisi lukemaan historiaa. Tämän pelätään ohjaavan lukio-opintojen taktikointiin, jolloin myös lukion yleissivistävä rooli kapenisi.
Pelätään myös, että tulevaisuudessa läpi menevät pääkaupungin huippulukioiden ylioppilaat, ja pojat, joilla tyttöjä useammin on vahva matematiikka.
Kävi miten kävi, tärkeintä olisi, että aloituspaikkoja riittää opiskeluhaluisille nuorille – muuten he yhä enemmän hakeutuvat ulkomaisiin yliopistoihin, minne usein on helpompi päästäkin.