Perusopetuksen arvopohjaan kuuluu monikulttuurisuuden näkeminen myönteisenä voimavarana. Rasismiin pitää puuttua.
Parhaimmillaan sosiaalisen median vahvistamat liikkeet nostavat esiin uusia avauksia ja muuttavat keskustelukulttuuria. Käsillä oleva rasisminvastainen liike on raivannut julkisesta keskustelusta tilaa etnistä syrjintää kokeneille ja myös valkoiset ovat osoittaneet tukensa esimerkiksi sosiaalisen median avulla. Keskustelukulttuurin muutoksesta kielii se, että on uskallettu myöntää aiemmat naureskelut rasistisille vitseille ja opittu niiden vahingollisuudesta. Ennen kaikkea tämä on oppimisen paikka. Opitaan tunnistamaan etnistä syrjintää ruokkivia rakenteellisia ongelmia ja tiedostetaan ongelman laajuus. Opitaan, missä rasismia tapahtuu ja mitkä ovat parhaita keinoja tilanteiden käsittelemiseen.
Tilan antaminen ja sorrettujen äänen nostattaminen on juuri sitä, mitä valkoinen valtaväestö voi tehdä rasismin vastustamiseksi. Tiistain lehdessä euralaisnuoret kertoivat rasismin kokemuksistaan ja pohtivat keinoja etnisen syrjinnän kitkemiseksi. Toinen heistä sanoi, että tuntuisi kivalta, jos ihmiset näyttäisivät, ettei rasismi ole hyväksyttävää, ja olisivat rodullistettujen puolella. Sivustakatsojan hiljainen hyväksyntä on syrjintää sekin. Rasismiin puuttuminen vaatii tilanteisiin tarttumista ja epäasiallisen käyttäytymisen tuomitsemista niin luokka- tai työtovereilta, opettajilta kuin ystäviltäkin.
Tiistaina julkaistussa lehtijutussa rasismin kokemuksia yhdisti koulu. Kun tiedetään, missä rasismia tapahtuu, voidaan miettiä toimintatapoja sen kitkemiseen. Opettajien vastuu on suuri, ja syrjinnän tunnistaminen ja käsitteleminen vaatii eittämättä tilannetajua. Aihe on tärkeä nostaa esille myös työyhteisöissä, sillä sormien läpi katsomiseen ei ole varaa.