Joka viides vuosi järjestettävät EU-vaalit ovat olleet vaalit, joissa äänestysinto ei korkealle ole noussut. Kaksissa edellisissä eurovaaleissa se on keikkunut 40 prosentin tienoilla, ja esimerkiksi Eurassa jäätiin viisi vuotta sitten 33 prosenttiin.
Mikään ennustaja ei tarvitse olla, kun jo voi otaksua, että tällä kertaakaan ei ennätyksiä tehdä. Eduskuntavaalit olivat ihan äsken, eikä EU-vaalien kampanjointi ole lähtenyt liikkeelle oikein mitenkään.
Eurovaalien vähäinen kiinnostavuus on sikäli ristiriitaista, että Euroopan parlamentin merkitys ja valta on nykyään isompi kuin ennen. Parlamentti käyttää lainsäädäntö- sekä budjetti- ja valvontavaltaa.
EU koetaan etäiseksi, mutta silti olemme konkreettisesti hyötyneet esimerkiksi roaming-maksujen poistosta tai kylien hankkeille annetuista rahoista. Eurooppalaisittain tärkeitä aiheita ovat nyt muun muassa pakolais- ja ilmastopolitiikka, ääriliikkeiden nousu, turvallisuus... Lisäksi Suomi on heinäkuusta lähtien EU-puheenjohtajamaa.
Vaalipiirinä on Suomessa koko maa. Parhaat äänisaaliit kokoavat ne ehdokkaat, joilla on valtakunnallista tunnettavuutta. Satakunnasta ehdokkaita on neljä, jotka kaikki ovat Porista: Laura Huhtasaari (ps.), Mikael Ropo (kok.), Simo Korpela (kd.) ja Ari Jalonen (sin.). Jännitettävää on ainakin siinä, mihin asti koko kevään jatkunut perussuomalaisten kannatuksen nousu vielä riittää.
Suomesta valitaan 13 jäsentä eli meppiä Euroopan parlamenttiin, mutta määrä voi nousta yhdellä, jos brittien EU-ero tapahtuu vaalien jälkeen. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 26. toukokuuta, tänään keskiviikkonaß alkava ennakkoäänestys päättyy 21. toukokuuta, joten hyvin ehtii uurnille.