14.1.2021 8.00
Pääkirjoitukset
 
Elli-Mari Ahola

Yksilönvastuu ja yhteinen ongelma

Salakavala pikaviestipalvelu on nykyään kiusaamisen areena useammin kuin näkyvä koulun käytävä.

Salakavala pikaviestipalvelu on nykyään kiusaamisen areena useammin kuin näkyvä koulun käytävä.

Riina Kaski

image

Vaikka kiusaaminen on nykyään entistä näkymättömämpää, se on silti vähintään yhtä vakavaa. Samalla jokaisen havaitsijan yksilönvastuu korostuu.

Tänä päi­vä­nä kou­lu ei vält­tä­mät­tä enää ole kiu­saa­mi­sen polt­to­pis­te, vaan it­se kiu­saa­mis­ta­pah­tu­mat si­jait­se­vat yhä use­am­min ver­kos­sa. Kiu­saa­mi­sen muut­tu­mi­nen di­gi­taa­li­sek­si ai­heut­taa myös sen, et­tä ul­ko­puo­li­sen on vai­ke­am­pi sitä ha­vai­ta. Pi­ka­vies­ti­pal­ve­lus­sa tai muus­sa so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa lä­he­te­tyt tar­kas­ti koh­dis­te­tut tör­ky­vies­tit nä­ky­vät eh­kä vain koh­teel­le ja kiu­saa­jil­le tai yh­tei­söl­le, jos­sa tämä kaik­ki ta­pah­tuu.

Täl­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa jo­kai­sen kiu­saa­mis­ta ha­vait­se­van yk­si­lön vas­tuu ko­ros­tuu. Kou­lut ovat toki yhä avai­na­se­mas­sa kiu­saa­mi­seen puut­tu­mi­ses­sa ja sen en­nal­ta­eh­käi­sys­sä, sil­lä kou­lu on edel­leen paik­ka, joka ke­rää nuo­ret yh­teen ja jos­sa he viet­tä­vät suu­rim­man osan ajas­taan. Vaik­ka kou­lu­jen hen­ki­lö­kun­ta yrit­tää par­haan­sa, ei kaik­kia ta­pauk­sia kos­kaan tule tie­toon tai saa­da kä­si­tel­tyä. Kun kiu­saa­mi­nen ta­pah­tuu kou­lun ti­lois­sa, sen voi näh­dä ja sii­hen voi puut­tua. Kun se ta­pah­tuu pii­los­sa verk­ko­yh­tei­söis­sä, sii­hen puut­tu­mi­sen voi­vat aloit­taa vain sii­tä tie­tä­vät.

Tä­män kal­tai­ses­sa asi­as­sa on syy­tä aja­tel­la, et­tä vas­tuu on jo­kai­sel­la: kou­luil­la, mut­ta myös nuo­ril­la it­sel­lään ja hei­dän van­hem­mil­laan tai muil­la hei­dän kans­saan te­ke­mi­sis­sä ole­vil­la. Ku­kaan, joka saa tie­toon­sa kiu­saa­mis­ta, ei sai­si pi­tää sitä oma­na tie­to­naan. On­gel­mat rat­ke­a­vat par­hai­ten yh­des­sä.

Kun ai­kui­set muis­te­le­vat nuo­ruut­taan kiu­sat­tu­na, kuu­lee usein nii­tä­kin ta­ri­noi­ta, et­tä kiu­saa­mi­nen teki ih­mi­ses­tä vah­van. Jo­kai­nen niis­tä on yk­si­tyi­nen san­ka­ri­ta­ri­na sel­viy­ty­mi­ses­tä. Kui­ten­kin jo­kai­nen sel­viy­ty­jä­kin vas­tus­taa kiu­saa­mis­ta. Se vas­tak­kai­nen lop­pu­tu­los – et­tä ih­mi­nen mur­tuu kiu­saa­mi­sen al­la ja kiu­saa­mi­nen ai­heut­taa pe­ruut­ta­ma­ton­ta­kin va­hin­koa – on jo­kai­ses­sa ta­pauk­ses­sa lii­an suu­ri tra­ge­dia.