Narvin kiukailla on korona-ajan remonteissa ollut menekkiä. Suhdanneodotuksista kertoo uuden tehtaan rakentaminen.
Elli-Mari Ahola
Kertomuksissa nousee esiin yrittäjyyden eri puolia.
Yksi on uuden kehittäminen, jotta yritys edelleen menestyisi ja kannattaisi, ja olisi myös motivaatiota jatkaa omaa työtä. Toinen on stressinsietokyky – totta on, että yrittäjä on yrittäjä kellon ympäri eli lähes aina töissä. Riskit kuormittavat henkisesti ja suhdanteet voivat valvottaa öisin, mutta jostain pitää silti kaivaa uskoa omaan tekemiseen ja toisaalta aikaa edes joskus irrottautua lomalle.
Yrittäjyys on haastateltavien mukaan myös vapautta tehdä sitä, mitä haluaa. Yrittäjyyttä miettiville he sanovat, että kannattaa varautua työn sitovuuteen. Yhteiskunnalta he toivovat tukea ja neuvontaa aloittaville yrittäjille. Ja monelle heistä on yhteistä se, että yrittäjyys on periytynyt perheessä – ihan huonoa käsitystä yrittäjyydestä ei edeltävältä polvelta siis ole saatu.
Yrittäjäsunnuntain kynnyksellä julkistettiin eilen pien- ja keskisuurten yritysten suhdanneodotuksia peilaava, kaksi kertaa vuodessa tehtävä tutkimus, johon valtakunnallisesti vastasi 4 600 yrittäjää.
Satakunnan Yrittäjien syysbarometrin mukaan yrittäjien odotukset täällä ovat keväästä parantuneet, mutta toiminnan kannattavuus huolestuttaa.
Alle 40 prosenttia Satakunnan yrityksistä on sitä mieltä, että tulevaisuus näyttää hyvältä, mutta lähes sama määrä uskoo, ettei koronakriisin vaikutuksia ole vielä kokonaisuudessaan nähty. Syksy alkaa siis ristiriitaisissa tunnelmissa: kasvua vai epävarmuutta? Vaikeuksissa olevien yritysten osuus on kuitenkin laskenut keväästä. Osalle korona ei ole aiheuttanut mitään, osa on siitä hyötynyt ja osa kärsinyt, kenties kärsii pitkäänkin.
Yrittäjän päivää päästään kuitenkin viettämään orastavassa toivossa paremmasta.