Toimittajalta
Elli-Mari
 
Ahola
31.8.2018 8.00

Kissoista ja koirista

Kissa on älykkäämpi kuin koira, koira on älykkäämpi kuin kissa, molemmat ovat yhtä älykkäitä, kissaihmiset ovat älykkäämpiä kuin koiraihmiset... Kaikista näistä ja varmasti myös monista muista aiheeseen liittyvistä väittämistä on olemassa jonkinlainen tieteellinen tutkimustulos ja loputon väittely.

Kes­kus­te­lu ja tut­ki­mi­nen jat­kuu jat­ku­mis­taan, sil­lä ih­mi­sil­lä on lop­pu­ma­ton tar­ve ver­ra­ta it­se­ään eläi­miin. Useim­mi­ten ver­tai­lu ei ole ko­vin he­del­mäl­lis­tä, sil­lä kis­sat ja koi­rat ovat kes­ke­nään niin eri­lai­sia ja var­sin­kin eri­lai­sia kuin ih­mi­set.

Vä­lil­lä tut­ki­mus­tu­lok­sia jul­kais­tes­sa on nous­sut esiin myös se nä­kö­kul­ma, mitä tie­tyn­lais­ten älyk­kyy­dek­si kat­sot­tu­jen omi­nai­suuk­sien ar­vos­ta­mi­nen ker­too ih­mi­sis­tä it­ses­tään. Nämä uu­ti­set ovat ai­na­kin mi­nun mie­les­tä­ni juu­pa­sei­päs­te­lyä kiin­nos­ta­vam­pia.

Ar­vos­tat­ko yh­tei­sön aset­ta­mis­ta omien tar­pei­den edel­le, ku­ri­na­lai­suut­ta, miel­lyt­tä­vyyt­tä ja uh­rau­tu­vai­suut­ta? Vai ken­ties it­se­näis­tä sel­viy­ty­mis­tä, ko­vuut­ta ki­vun edes­sä, roh­keut­ta il­mais­ta eri­ä­vä mie­li­pi­de ja kaik­kien ki­vien kään­tä­mis­tä ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­sek­si?

Oi­ke­as­ti näil­lä omi­nai­suuk­sil­la ei ole mi­tään te­ke­mis­tä kis­so­jen ja koi­rien kans­sa, vaan sil­ti koi­ran luon­tai­ses­ta lau­ma­vie­tis­tä läh­te­vät eläi­mel­li­set re­ak­ti­ot tul­ki­taan usein en­sin­mai­ni­tuik­si in­hi­mil­li­sik­si piir­teik­si.

No kyl­lä, olen it­se ai­na ol­lut kis­saih­mi­nen. Kun lap­se­na piti pe­rus­tel­la, mik­si, vas­ta­sin var­maan­kin, et­tä kis­sat ovat koi­ria kau­niim­pia, ei­vät­kä kä­det ala hais­ta, kun nii­tä si­lit­tää. Poh­jim­mil­taan syy­nä luul­ta­vas­ti on pi­kem­min­kin ol­lut, et­tä vaik­ka olen ai­na ar­vos­ta­nut koi­ra­mais­ta läm­min­tä yh­tei­söl­li­syyt­tä, kis­san he­rät­tä­miin mie­li­ku­viin yk­si­lön­roh­keu­des­ta on ol­lut hel­pom­pi sa­mas­tua ja sel­lai­sia ih­mi­syk­si­löi­tä ihail­la. Niin epä­rei­lua kuin se kis­so­ja koh­taan on­kin – niil­lä­kään kun ei oi­ke­as­ti ole noi­den omi­nai­suuk­sien kans­sa mi­tään te­ke­mis­tä.

Syyl­lis­tyn sil­ti it­se­kin jat­ku­vas­ti kol­men rak­kaan kis­sa­ni in­hi­mil­lis­tä­mi­seen. Eri­tyi­ses­ti se tie­teel­li­nen to­tuus, et­tei kis­san ajat­te­lu oli­si riit­tä­vän mo­ni­mut­kais­ta kos­to­toi­men­pi­tei­den to­teut­ta­mi­seen, tun­tuu joka ker­ta yh­tä us­ko­mat­to­mal­ta, kun kis­sa te­kee jo­ta­kin ikä­vää juu­ri sil­lä het­kel­lä, kun ruo­ka on riit­tä­väs­ti myö­häs­sä...

Ota kantaa