11.10.2021 5.11
Uutiset
 
Elli-Mari Ahola ja Maria Hakala

Jakamalla kaikki saivat enemmän: Kepolan palve­lu­kes­kukseen remontoiduissa ryhmä­per­he­päi­vä­kodin tiloissa lapsilla on tilaa leikkiä ja ympäristön ikäihmiset saavat heistä iloa

Kepolan ryhmiksen isoimmassa tilassa voi järjestää vaikka mitä – vaikka nyt syysherkkujen maistelu -opetustuokion, jossa Valter (takana vas.), 4, Aino, 3, ja Ilari, 4, tutustuvat satokauden makuihin, kuten lanttuun, varhaiskasvatuksen ryhmäperhepäivähoitajien Satu Ronkaisen (oik.) ja Maria Yli-Haudan johdolla.

Kepolan ryhmiksen isoimmassa tilassa voi järjestää vaikka mitä – vaikka nyt syysherkkujen maistelu -opetustuokion, jossa Valter (takana vas.), 4, Aino, 3, ja Ilari, 4, tutustuvat satokauden makuihin, kuten lanttuun, varhaiskasvatuksen ryhmäperhepäivähoitajien Satu Ronkaisen (oik.) ja Maria Yli-Haudan johdolla.

Elli-Mari Ahola

image

Sä­ky­lä, Köy­liö

Ke­po­lan ryh­mä­per­he­päi­vä­ko­ti aloit­ti vii­me vii­kol­la pal­ve­lu­kes­kuk­seen re­mon­toi­duis­sa uu­sis­sa ti­lois­sa.

– Van­ha oli tyl­sä, kun siel­lä oli niin pie­net ti­lat, 4-vuo­ti­as Val­ter to­te­aa.

Var­hais­kas­va­tuk­sen ryh­mä­per­he­päi­vä­hoi­ta­jat nyök­käi­le­vät hy­väk­sy­väs­ti ym­pä­ril­lä. Hän tuli tii­vis­tä­neek­si asi­an yti­men täs­mäl­leen. Ke­po­lan ryh­mik­ses­sä on vilk­kaim­pi­na het­ki­nä pai­kal­la 17 las­ta, kun esi­o­pe­tuk­ses­sa ole­vat mut­ta täy­den­tä­vää var­hais­kas­va­tus­ta saa­vat lap­set ovat mu­ka­na.

Van­hat ti­lat, pie­ni oma­ko­ti­ta­lo, si­jait­se­vat pi­han toi­sel­la puo­lel­la.

– Puo­li­sen vuot­ta sit­ten al­koi sel­vi­tä aja­tus, et­tä pää­si­sim­me muut­ta­maan tän­ne. Se oli mie­lui­nen rat­kai­su: ei tar­vin­nut muut­taa kau­as, ryh­mis­hoi­ta­ja Eve­lii­na Sep­pä­nen ker­too.

Hän ke­huu uu­sia ti­lo­ja nii­den laa­juu­des­ta ja mu­kau­tu­vuu­des­ta.

– Meil­lä on tääl­lä nuk­ka­ri, jos­sa on kaap­pi­sän­ky­jen an­si­os­ta ti­laa teh­dä muu­ta­kin, eteis­käy­tä­vä, jos­sa lap­set mah­tu­vat hy­vin pu­ke­maan ja säi­lyt­tä­mään vaat­tei­ta, kol­me las­ten omaa ves­saa, työn­te­ki­jöil­lä oma ja vie­lä so­si­aa­li­ti­lat, hä­nen kol­le­gan­sa Satu Ron­kai­nen esit­te­lee.

Yksi huone on pyhitetty unirauhalle, silloin kun sen aika on. Kaappisänkyjen ansiosta tilaa mahtuu käyttämään muuhinkin.

Yksi huone on pyhitetty unirauhalle, silloin kun sen aika on. Kaappisänkyjen ansiosta tilaa mahtuu käyttämään muuhinkin.

Elli-Mari Ahola

Van­hat ti­lat oli­vat jo 12 lap­sen ryh­mäl­le ah­taan, ei­kä siel­lä ol­lut tie­to­a­kaan eril­li­sis­tä ku­ra­e­tei­sis­tä tai useis­ta wc-ti­lois­ta. Yk­sit­täi­set huo­neet­kin oli­vat pie­niä.

Yhteisen tilan mahdollisuus

Ryh­mis toi­mii pal­ve­lu­kes­kuk­sen en­ti­ses­sä suu­res­sa ruo­ka­sa­lis­sa, jota oli jo val­miik­si mah­dol­lis­ta ja­kaa hai­ta­ri­o­vil­la pie­nem­piin loh­koi­hin. Kes­kim­mäi­nen loh­ko on mu­kau­tu­va tila, joka on jat­kos­sa­kin yh­teis­käy­tös­sä sa­lin toi­seen pää­hän vii­mei­sen hai­ta­ri­o­ven taak­se jää­neen ikäih­mis­ten ti­lan kans­sa.

Nyt on tilaa pukea ja säilyttää vaatteita! Sen huomasivat myös varhaiskasvatuksen ryhmäperhepäivähoitaja Eveliina Seppänen ja 3-vuotias Aino. Eteisaulan oikealla puolella on vielä henkilökunnalle kunnon sosiaalitilat.

Nyt on tilaa pukea ja säilyttää vaatteita! Sen huomasivat myös varhaiskasvatuksen ryhmäperhepäivähoitaja Eveliina Seppänen ja 3-vuotias Aino. Eteisaulan oikealla puolella on vielä henkilökunnalle kunnon sosiaalitilat.

Elli-Mari Ahola

– Jos ti­laa tar­vi­taan sil­lä puo­lel­la jo­hon­kin ta­pah­tu­maan li­sää tai ha­lu­taan teh­dä yh­des­sä ikäih­mis­ten kans­sa jo­tain, ti­laa voi ja­kaa ovil­la hel­pos­ti uu­del­leen.

Pal­ve­lu­kes­kuk­ses­sa on sii­pe­nä kiin­ni ikäih­mis­ten pal­ve­lu­ko­ti Su­van­to, jos­sa on täl­lä het­kel­lä yh­dek­sän asu­kas­ta ja kak­si in­ter­val­li­paik­kaa. Pi­han toi­sel­la puo­lel­la ai­em­min si­jain­neel­la ryh­mik­sel­lä on pit­kät pe­rin­teet yh­teis­työs­tä.

– Olem­me teh­neet esi­mer­kik­si näy­tel­miä tai lau­lu­e­si­tyk­siä ja esit­tä­neet nii­tä sit­ten pi­ha­pii­rin ikäih­mi­sil­le. Sel­lais­ta toi­min­taa var­mas­ti jat­kam­me, kun­han ko­ro­na­ti­lan­ne sen sal­lii, ryh­mis­hoi­ta­ja Ma­ria Yli-Hau­ta sa­noo.

Pal­ve­lu­ko­din ja ryh­mik­sen yh­tei­nen keit­tiö si­jait­see ryh­mik­sen pääs­sä, ja pal­ve­lu­ko­din asuk­kai­den ruo­ka­huol­to kul­kee käy­tän­nös­sä vä­ki­sin­kin ryh­mik­sen läpi, mut­ta se ei ai­na­kaan vie­lä ole ai­heut­ta­nut on­gel­mia.

– Yh­tei­siä käy­tän­tö­jä hi­o­taan vie­lä, Eve­lii­na Sep­pä­lä ar­ve­lee.

Mis­tä kyse?

Ke­po­lan ryh­mä­per­he­päi­vä­ko­ti muut­ti sa­moi­hin ti­loi­hin Ke­po­lan pal­ve­lu­kes­kuk­sen kans­sa vii­me vii­kol­la. Pal­ve­lu­kes­kuk­sen toi­min­ta lä­hes lop­pui ko­ro­nan vuok­si, ja sil­lä oli huk­ka­ti­laa.

Ti­loi­hin teh­tiin ke­sän ai­ka­na 120 000 eu­ron re­mont­ti kun­nan­hal­li­tuk­sen siu­nauk­sel­la – val­tuus­to myön­si mää­rä­ra­han taan­neh­ti­vas­ti.

Van­ha iso sali on ja­et­tu si­ten, et­tä ti­laa on ryh­mik­sel­le mut­ta eril­lään myös van­huk­sil­le, ko­ti­hoi­don toi­mis­tol­le. Ruo­ka­sa­lis­ta van­hus­ten käyt­töön jää­nyt osa so­pii esim. kun­tout­ta­vaan päi­vä­toi­min­taan, ko­kouk­siin ja har­ras­tuk­siin.

Ti­las­sa toi­mii myös pal­ve­lu­ko­ti Su­van­non ja ryh­mik­sen yh­tei­nen keit­tiö, jos­ta ja­e­taan ruo­kaa myös lä­hi­ta­lo­jen asuk­kail­le.