Kuluneella viikolla on kuitenkin tehty myös ensimmäiset sisävesialueiden sinilevähavainnot. Vakioseurannan sinilevähavainto tehtiin Siikaisten Valkjärvellä Isoselän vakioseurantapaikalla. Kansalaishavaintona Järvi-meriwikiin on kirjattu vähäinen sinilevähavainto Säkylän Pyhäjärvellä.
Männyn siitepölyä on edelleen paikoitellen runsaasti ja veden pinnalle kerääntyessään se voi muistuttaa erehdyttävästi leväesiintymää. Männyn siitepöly on kuitenkin väriltään kellertävää tai vaalean ruskeaa, ja hajoava siitepölymassa usein haisee voimakkaasti. Siitepöly muodostaa veden pinnalle laskeutuessaan sinileväesiintymän kaltaisia raitoja ja kasautumia.
Lämpimien ja aurinkoisten säiden jatkuessa sinilevät voivat runsastua, mutta sinileväkukintojen muodostumiseen vaikuttavat myös muut vallitsevat sääolot. Sinilevätilanne voi myös muuttua hyvin nopeasti tuulen suunnan vaihtuessa, minkä myötä uimaveden kelvollisuuden arviointi tulee aina suorittaa ensisijaisesti paikan päällä. Näin ollen aikaisemmin viikolla tehty sinilevähavainto ei välttämättä ole este juhannuksen pulahduksille.
Vähäinen määrä sinilevää ei vielä ole este veden käyttämiselle, kunhan veden käyttöön kiinnittää erityistä huolellisuutta. Vettä ei tule niellä ja uimisen jälkeen on suositeltavaa peseytyä iho-oireiden välttämiseksi. Vettä, jossa on silminnähden runsaasti sinilevää, ei pidä käyttää talousvetenä, saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä. Lapsien ja lemmikkien päästämistä sinileväpitoiseen rantaveteen on syytä välttää, sillä lapset ja lemmikit eivät välttämättä osaa varoa sinilevää ja voivat juoda sinileväpitoista vettä.
Sinileväkukinta näkyy aluksi vedessä vihertävinä tikkuina, hippusina tai palleroina. Lopulta sinilevä kohoaa veden pinnalle muodostaen viiruja ja lauttoja. Rantaan kasautuessaan sinilevä saattaa muodostaa paksun kerroksen, joka kuivuessaan muuttuu sinivihreäksi. Sinilevistä muodostuneet lautat tai massat hajoavat kepillä koskettaessa hippusiksi, eivätkä takerru tikkuun.