Hannu Mattila kertoo, että hän uunituore Perusturvaa ja kuntapolitikointia -kirjansa tarkastelee kunnallista vallankäyttöä ja sen ympärillä tapahtuvaa vilpistelyä yhden tapahtumaryppään perustalta. Kirjoittajan näkökulma on tietoisesti asenteellinen - yhteen suuntaan - vastapainoksi sille toiselle, valtaa käyttävien näkökulmalle.
Liisa Nykänen
– Tämä pamflettini herättää varmasti keskustelua ja pahaa mieltäkin, mutta se perustuu julkisiin asiakirjoihin, Hannu Mattila sanoo ja pitää kädessään tiistaina julkistettua kirjaansa Perusturvaa ja kuntapolitikointia. Sen lapsenkakan väristen kansien hän sanoo olevan tarkan harkinnan tulos.
Kirja saattaa herättää enemmänkin kuin pahaa mieltä, sillä siinä julkaistaan muun muassa Mattilan kärkevää kirjeenvaihtoa kunnanhallituksen puheenjohtajalle, syytetään lautakunnan jäsentä valehtelusta ja kerrotaan muitakin vahvoja väitteitä kunnan luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista nimiä mainiten.
Mattila kiistää, että parisataa-sivuinen kirja olisi katkeran miehen tilitys. Ei, hän halusi kirjoittaa vain siksi, ettei asioita saa unohtaa, ja että lautakunnan aktivistien näkökulma jäi hänen mielestään aivan liian vähälle huomiolle sen pitkän prosessin aikana, jonka perusturvalautakunnan erottaminen kesti.
– Demokratiaan kuuluva asioiden avoin käsittely jäi silloin tekemättä. Tiedotusilmasto oli virallisen tiedotuksen hallinnassa. Kirja valottaa sitä toista puolta, mikä tapahtumista on olemassa.
Mattila sanoo, että 28. lokakuuta 2019 erotettua perusturvalautakuntaa syytettiin siitä, että se vie asioita äänestyksiin, keskustelee pitkään ja saa kokoukset venymään. Pöytäkirjaan kirjatun päätöksen mukaan perusturvalautakunta oli menettänyt valtuuston luottamuksen "johtuen lautakunnan sisäisistä konflikteista, lautakunnan johtamisongelmista sekä lautakunnan jäsenten ja viranhaltijoiden välisistä konflikteista ja lautakunnan jäsenten puuttumisesta operatiiviseen toimintaan lautakunnan jäsenelle epäsopivalla tavalla".
– Lautakunnan erottamisprosessin kuluessa vastuulliset kuntapoliitikot olivat hyvin vaitonaisia. Kansalaiset jäivät ilman vastauksia. Rehellistä avoimuutta ei ollut prosessin missään vaiheessa, Hannu Mattila väittää ja sanoo kirjansa valottavan aiemmin julki sanomattomia tapahtumia ja niiden taustoja.
Mattila on nimennyt helmikuun manifestiksi 12. helmikuuta 2019 järjestetyn keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin lautakunnan toimintaa ja roolia kunnallisessa luottamushenkilötoiminnassa. Hän pohtii kirjassaan myös, ketkä ovat kuiskutelleet kunnanhallitukselle perusturvalautakunnan aktivistien "paheksuttavista tekemisistä" ja miksei niiden todenperäisyyttä tarkistettu kunnolla.
Mattila sanoo, ettei Eura ole ainoa eikä varmasti pahinkaan kunta, jossa tapahtuu tällaista luottamushenkilöihin kohdistuvaa käyttäytymistä. Kirjassa on hänen mukaansa mahdollisimman onnellinen loppu. Sen epilogissa todetaan: "On meillä ihan hyvä kunta ja sen palvelut – sikses. Avoimella ja rehellisellä toiminnalla siitä saadaan vielä parempi kaikille kuntalaisille – ikään ja asemaan katsomatta."
Hannu Mattilan kesän aikana kirjoittama kirja on omakustanne. Se löytyy kirjastosta ja sen voi ostaa Visolta tai tilata parinkympin hintaan sähköpostilla suoraan Mattilalta tai nettikirjakaupoista, esimerkiksi www.bod.fi/kirjakauppa kirjoittamalla hakukenttään sana "perusturvaa".