Pohjavesiasiantuntija Risto Reijonen sai vastata yleisön kysymyksiin Kuninkaanmännyn vedenottamosuunnitelmista vielä pitkään virallisen tilaisuuden päätyttyä Pitkäjärven vapaa-aikakeskuksen salissa tiistai-iltana.
Esa Viippola
Esimerkiksi Köyliönjärvi kuuluu kansalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Suomen Pohjavesitekniikan pohjavesiasiantuntija Risto Reijonen kertoi, että vaikutusta on arvioitu, ja se jää vähäiseksi.
Lupahakemukseen liitetyn selvityksen perusteella Koomankankaan-Ilmiinjärven vedenottohanke ei merkittävästi heikennä niitä luontotyyppejä ja lajeja, joiden perusteella Köyliönjärvi on valittu Natura-verkostoon, joten varsinaista Natura-arviointia ei tarvita.
– Säkylän Kiviharjun ja Köyliön Kuninkaanmännyn vedenottamot vähentäisivät Köyliönjärven purkautuvaa pohjaveden määrää yhteensä enimmillään 3 420 kuutiota päivässä. Laskennallinen vaikutus vesitaseeseen on noin kolme prosenttia ja keskimääräinen laskennallinen fosforipitoisuus kasvaisi alle viisi prosenttia. Yhteisvaikutuskaan ei merkittävästi vaikuta Köyliönjärven jo ennalta korkeaan rehevyystasoon eikä Natura-perusteina olevaan luontotyyppiin ”luontaisesti runsasravinteiset järvet”, selvityksessä todetaan.
Keskustelua oli seuraamassa myös Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija, JOKIohjelman koordinaattori Henri Vaarala. Hänen korviinsa fosforiprosentti ei kuulosta hyvältä.
– Vesiensuojelussa fosforipitoisuuksia pyritään laskemaan. Fosforin nousu ei koskaan ole hyvä asia Köyliönjärven kannalta, hän toteaa.
Koomankankaan-Ilmiinjärven pohjavesialueelle suunnitellun ja Kuninkaanmännyksi ristityn vedenottamohankkeen lupahakemus on Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä. Muistutusten ja mielipiteiden määräaika päättyy maanantaina 17. syyskuuta.
Lue lisää ASK 13.9.