Säkylä | Suurimmat hauit, mitä saatujen tietojen mukaan maassamme on pyydetty ovat ne, joista toisen sai torppari Lindkvist Sääksjärvestä Kauvatsan kappelissa rysällä ja toisen sorvari I. Björkroth luodikolla ampumalla Emäkarin luodolta Pyhäjärvestä Säkylän pitäjää; ne painoivat molemmat 25,5 kiloa.

Näin tie­si ker­toa Suo­men Ur­hei­lu­leh­ti 1. jou­lu­kuu­ta 1912. Jäl­kim­mäi­nen mai­ni­tuis­ta luu­päis­tä jäi elä­mään kan­san kes­kuu­teen le­gen­da­na, jota on tois­tel­tu vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen, vaik­ka ta­ri­na kuu­los­taa us­ko­mat­to­mal­ta.

Yk­si epäi­lys­tä he­rät­tä­vis­tä sei­kois­ta on se, et­tä ker­to­muk­sia tar­kal­leen sa­man­ko­koi­sis­ta hir­mu­hau­is­ta yli sa­dan vuo­den ta­kaa on usei­ta. Esi­mer­kik­si Ylä­neen Ris­ti­num­mel­la asus­ta­nut Frans Aal­to­nen pyy­dys­ti ta­ri­nan mu­kaan Py­hä­jär­ves­tä 25,5 ki­loi­sen hau­en vuon­na 1904 iso­ry­säl­lä.

Se­li­tys lie­nee se, et­tä ka­lo­jen pai­no on il­moi­tet­tu alun pe­rin lei­vis­köi­nä, jot­ka ovat muut­tu­neet ki­loik­si vas­ta myö­hem­min: 25,5 ki­loa vas­taa ta­san kol­mea lei­vis­kää.

Ta­ri­nat ei­vät ker­ro, mi­ten kol­me lei­vis­kää pai­na­neet ka­lat on ai­ka­naan pun­nit­tu ja mi­ten luo­tet­ta­via pun­ni­tus­vä­li­neet ovat ol­leet.

Toi­nen ny­ky­ka­las­ta­jan sil­miin eri­koi­nen piir­re ta­ri­nas­sa on luo­di­kon käyt­tä­mi­nen pyyn­ti­vä­li­nee­nä. Am­pu­mi­nen oli kui­ten­kin en­ti­sai­kaan pe­rin­tei­nen tapa pyy­dys­tää ran­ta­ve­teen ku­dul­le nous­sei­ta hau­kia Py­hä­jär­vel­lä. Vas­ta vuon­na 1920 pe­rus­tet­tu Py­hä­jär­ven ka­las­tus­kun­ta kiel­si am­pu­ma­ka­las­tuk­sen.

Lue li­sää Py­hä­jär­ven jät­ti­hau­is­ta ASK 25.6.