Päivystävät palomestarit Petri Rantala ja Harri Salonen työskentelevät monipuolisella alueella. Ala-Satakunnassa on poikkeuksellisen monipuolinen teollisuus, puolustusvoimien toimintaa, iso järvi ja vilkasliikenteisiä isoja teitä, joilla liikkuu myös vaarallisia aineita. Kaikki nämä seikat asettavat vaatimuksia pelastustoiminnalle ja kalustolle.
Elli-Mari Ahola
Eura, Säkylä, Rauma, Lappi | Sote-uudistus tuo pelastuslaitoksen ja terveyskeskukset saman hallinnon alle säästöpaineineen. Euran ja Säkylän alueen vastuupalomestarit toppuuttelevat pahimpia pelkoja sopimuspalokuntien lakkauttamisista.
Säkylän ja Köyliön viidestä sopimuspalokunnasta vastaava palomestari Harri Salonen ei pidä käsitteestä "sote-uudistus".
– Olisi alun perinkin pitänyt puhua sotepestä, sillä pelastus on olennainen osa sitä. Nyt se on unohtunut välillä päättäjiltäkin, hän toteaa.
Hän uskoo, että soten uhat liittyvät paitsi mahdolliseen rahoituksen ja sen myötä palvelutason heikentämiseen, myös siihen, että pelastusalan ääni ei pääse riittävästi kuuluviin suuren sote-massan joukosta.
Sen sijaan siihen, että sote-uudistuksen myötä lakkautettaisiin VPK-sopimuksia ja paloasemia, hän ei usko, kuten ei Kiukaisten ja Panelian VPK:ia lukuun ottamatta Euran sopimuspalokunnista vastaava palomestari Petri Rantalakaan. He pitävät todennäköisenä, että säästöt kohdistuvat tasaisesti sekä virkahenkilöstöön että sopimuspalokuntiin.
Pelkään, että aluevaalien äänestysprosentti jää alhaiseksi. Nyt pitäisi ymmärtää, että sotessa maakunnalle siirtyvät palvelut ovat niitä kaikkein läheisimpiä lähipalveluita, joita on olemassa.
Harri Salonen
Uudistuksessa ei ole pelkkiä uhkia, ja onnistuessaan sen ei pitäisi juuri näkyä kuntalaiselle asti.
– Onnettomuustilanteiden hoito voi helpottuakin, kun pelastus, ensihoito ja jatkohoito ovat kaikki samassa järjestelmässä. Akuuteissa onnettomuustilanteissa sote-uudistuksen ei pitäisi näkyä kansalaiselle ollenkaan, mutta hallintoa se saattaa helpottaa, Rantala arvioi.
Ala-Satakunnan alueella pelastuspalvelut perustuvat vahvasti sopimuspalokuntajärjestelmään. Lähimmät vakituiset palokunnat ovat Huittisissa, Harjavallassa ja Raumalla. Vahvan VPK-verkoston tukeminen on todennäköisesti myös tulevan maakunnan suunta, sillä se on kustannustehokasta. Pelastuslaitos tarjoaa kaluston ja VPK:t työn.
– Alueellamme on tosi hyvät kalustot ja vireät koulutetut palokunnat, Harri Salonen arvioi.
VPK:t ovat hankkineet myös erikoisosaamista, jota voi hyödyntää niiden oman ydinalueen ulkopuolellakin. Esimerkiksi Euran VPK:lla on raivausyksikkö tukkikouravarustuksella ja kahdella nosturilla, Panelian VPK on yksi maakunnan kolmesta vesihuoltopalokunnasta ja erikoistunut suurten sammutusvesimäärien siirtoon, Kauttuan tehtaiden VPK on hankkinut kalustoa teollisuuteen suuntautuviin tehtäviin, se ja Säkylän VPK ovat erikoistuneet järvitehtäviin, Kiukaisten VPK:lla on metsäpalokontti ja myös Yttilässä toimiva Köyliön VPK on erikoistunut maastopaloihin hankkimalla mönkijöitä.
Palomestarit ovat sitä mieltä, että VPK-verkostosta säästäminen palokuntia vähentämällä ei ole realistista. Jos samaan tehtävään pitää tulla kauempaa, ei tule säästöä mutta turvallisuus heikkenee.
Euran paloasemalla palvelevat niin Kauttuan tehtaiden VPK, Euran VPK kuin pelastuslaitoksen Ala-Satakunnan päivystävät palomestarit. Alueen ulkopuolelta on joskus kuulunut kyselyjä, tarvitseeko yksi asema kaksi palokuntaa.
– Jos nämä VPK:t yhdistettäisiin, syntyisi yksi massiivinen palokunta ja kulut olisivat samat. Alueella on niin paljon tehtäviä, Salonen arvioi.
Yksi kysymys on myös palomestarien sijainti. Nyt Satakunnassa on kolme päivystysaluetta. Rantala ja Salonen palvelevat P32-alueella, joka ulottuu Eurajoelle, Euraan, Raumalle, Säkylään, Huittisiin, Kokemäelle ja Harjavaltaan. Muut alueet ovat Pohjois-Satakunta ja Porin seutu.
– Päivystysalueiden yhdistämisestä on käyty keskusteluja sotesta irrallaan. Sitä kohtaan on kentällä vastustusta, koska sopimuspalokunnat haluavat, että palomestarin tuki on lähellä.
Jos kaikki palomestarit istuisivat Porissa, herää kysymys, onko se enää kaikkien kannalta riittävän lähellä. Sitäkin tulevat aluevaltuustot saattavat joutua pohtimaan.
– Pelkään, että aluevaalien äänestysprosentti jää alhaiseksi. Nyt pitäisi ymmärtää, että sotessa maakunnalle siirtyvät palvelut ovat niitä kaikkein läheisimpiä lähipalveluita, joita on olemassa, Salonen vetoaa.