Panelian seuratalo täyttyi Eurajoesta ja sen tilasta kiinnostuneista lauantaina iltapäivällä.
Juha Kaita-aho
Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen Panelian seuratalolla lauantaina iltapäivällä järjestämän yleisötilaisuuden virallinen teema oli Eurajoesta vaelluskalajoki. Aihetta käsiteltiin monelta eri kantilta. Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Henri Vaarala kertoi paikalle saapuneelle miltei satapäiselle yleisölle ensin Eurajoen keskiosassa ja alajuoksulla viime kesänä tehdyistä inventoinneista, joiden perusteella tehdään virtapaikoissa tulevaisuudessa erityisesti taimenta hyödyntäviä toimenpiteitä, kuten kutusoraikkojen rakentamisia. Enin osa ennallistamista vaativista kohteista sijaitsee Eurajoen kunnan puolella. Lopuksi Vaarala haastoi Ely-keskuksen, Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen, Pyhäjärviseudun perhokalastajat ja Rauman seudun perhokalastajat.
– Kun Eurajokeen tehdään seuraavan kerran istutuksia, Ely-keskus voi ottaa yhteyden Pyhäjärvi-instituuttiin ja me keräämme talkooporukan ja teemme istutukset keskitetysti koskialueille niin, että taimenistutukset saadaan mahdollisimman laajalle ja hyviin paikkoihin.
Ely-keskuksen ylitarkastaja Sanna Kipinä-Salokannel puhui tilaisuudessa ajankohtaisena aiheena happamista sulfaattimaista ja niiden vaikutuksesta vesistöön, kun pohjavedet ovat alhaalla. Hän varoitti, että joulukuussa nähdyt kalakuolemat Eurajoessa saattoivat olla vasta alkua ja pahin tilanne voi olla edessä keväällä, kun lumet sulavat.
Lopuksi Ely-keskuksen Kari Ranta-aho kertoi kalakuolemista ja Eurajoen kalataloudellisesta kunnostuksesta. Ely-keskuksen virkamiesten puheenvuorojen aikana ja niiden jälkeen yleisö keskusteli erityisesti Eurajokeen johdettavista jätevesistä. Erityistä kritiikkiä äänessä olleet osoittivat Euran kunnanhallitukselle, joka esitti Etelä-Suomen Aville antamassaan lausunnossa, että JVP-Euran puhdistettujen jätevesien purkupaikan siirto Eurajoesta toisaalle ei ole taloudellisesti mahdollista.
Lue lisää Eurajoen mahdollisuuksista vaelluskalajoeksi tiistain 22.1. Alasatakunnasta.