Lisää haasteita suojelutyöhön tuo ilmastonmuutos, jonka seurauksena maa jäätyy myöhään ja vesisateet jatkuvat pitkälle talveen. Ne toimenpiteet, joita valuma-alueilla on aiemmin tehty, eivät enää pidätä riittävän tehokkaasti ravinteita etenkään kasvukauden ulkopuolella.
– Pelloilla tehtävät toimenpiteet ovat tulevaisuudessa meidän tärkeintä vesiensuojelun osa-aluettamme. Siihen tarvitaan myös viljelijöiden osaamista ja apua, Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Henri Vaarala toteaa.
Esimakua tulevasta saatiin tiistaina Säkylässä järjestetyssä työnäytöksessä, jossa rakennekalkittiin kolme yhteensä hieman yli 25 hehtaarin kokoista savipitoista peltolohkoa Ketelinojan valuma-alueelta. Kalkituksesta vastasi Vampulassakin toimiva Nordkalk, joka tekee yhteistyötä Pyhäjärvi-instituutin kanssa.
– Rakennekalkki koostuu tavallisesta maatalouskalkista sekä reaktiivisesta kalkista, joka on sammutettua tai poltettua kalkkia. Se reagoi savipartikkeleiden kanssa ja tekee maahan hyvän mururakenteen, Nordkalkin tutkimus- ja tuotekehityksen sovelluspäällikkö Anne-Mari Aurola kertoo.
Lue torstaina 26. syyskuuta ilmestyneestä Alasatakunnasta, miten maanviljelijät suhtautuvat uuteen menetelmään.