Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä muistutti, että Satakunnan kylät pysyvät elävinä vain sen jatkuvan työn ansiosta, mitä kylissä koko ajan pyyteettömästi elinvoiman eteen tehdään. Kodiksamin koululle pystytetty Emil Cedercreutzin Ojankaivaja-patsas on hänen mukaansa yksi tämän työn symboli. Kuvassa oikealla patsaan lahjoittaneen Emil Cedercreutzin säätiön asiamies Veikko Lahtinen sekä Rauman lappilainen kaupunginvaltuutettu Helena Ollila.
Esa Viippola
Patsaan lahjoitti Emil Cedercreutzin säätiö lauantaina järjestetyssä juhlatilaisuudessa.
Asiamies Veikko Lahtinen kertoi, että näin säätiö toteuttaa toista tehtäväänsä: se osa säätiön omaisuuden tuottamasta tulosta, joka ei kulu Harjulan museon ja säätiön muiden asioiden hoitamiseen, käytetään siten, että vapaaherra Emil Cedercreutzin nimeä kantavia patsaita pystytetään Suomen kaupunkeihin valamalla kaikki hänen patsaiksi sopivat kipsimallinsa vaskeen ja suurentamalla sopivat pienoismallit.
Ojankaivaja on tehty vuonna 1935 ja se on järjestyksessään toinen Rauman kaupungin alueelle pystytetty Cedercreutzin teos. Ensimmäinen on vuonna 2009 kaupungille lahjoitettu Sirkushevonen Vanhassa Raumassa.
Juhlapuheissa patsasvalintaa kiiteltiin osuvaksi.
– Ennen täällä oli suota, jonka kuivattaminen oli merkittävä elinkeinopoliittinen päätös. Siksi seisomme nyt Rauman kaupungin vilja-aitan keskellä, kaupunginvaltuutettu Helena Ollila muistutti.
Hänen mukaansa suossa nähtiin mahdollisuus, johon tartuttiin ja tehtiin muun muassa lapiotöillä todeksi. Samaa asennetta Ollila toivoi nykypäivään, vaikka välineet ovatkin vaihtuneet lapiosta esimerkiksi tietoverkkoihin.
Myös vastavalittu Lapin Löylyisäntä Juhani Leino kiitti säätiötä kunnianosoituksesta.
– Yksin ei tee mitään, porukalla saadaan paljon aikaiseksi, hän tiivisti.