Hallitus päätti leikata Euran lukion rahoitusta. Jos palvelut halutaan pitää ennallaan, joutuvat euralaiset veronmaksajat paikkaamaan tämänkin leikkauksen omasta pussistaan, kirjoittaja muistuttaa.
Juha Kaita-aho / arkisto
Tosiasioiden tunnustaminen on vähintä, mitä pitää edellyttää Euran tulevilta päätöksentekijöiltä seuraavan neljän vuoden aikana. Oli hyvä kuulla, että Jyri Sarin (As 25.2.) pitää lähipalveluita tärkeänä. Kunnanhallituksen jäsenenä hänen pitää tietenkin ymmärtää, että jotenkin ne täytyy myös rahoittaa. Hänen kirjoituksensa kuitenkin jätti auki sen, miten rahoitus hänen mielestään Euran osalta pitäisi hoitaa.
Tähän asti Euran hyvät palvelut on pystytty rahoittamaan suhteellisen kireän verotuksen avulla. Jos tätä vaihtoehtoa ei tulevaisuudessa voida käyttää, tarkoittaa se joko palveluiden heikentämistä tai kasvavaa velanottoa. Kumpikaan vaihtoehdoista ei houkuttele paluumuuttajia, uusia kuntalaisia tai yrityksiä. Toimivat lähipalvelut ovat ihmisten arjen näkökulmasta tärkein veto- ja pitovoimatekijä. Samoin itse ajattelen, että Euran kunnan velkamäärä on jo varsin korkea, eikä sitä enää pitäisi kasvattaa.
Verotulojen ohella kunnan palveluita rahoitetaan valtionosuuksilla. Valitettavasti Orpon-Purran hallitus päätti leikata Euran lukion rahoitusta, mikä pienentää valtionosuusrahoitusta entisestään. Tämänkin leikkauksen euralaiset veronmaksajat joutuvat paikkaamaan omasta pussistaan, jos haluamme pitää palvelut ennallaan.
Euran tämän vuoden talousarviosta päätettäessä kokoomuksen ja perussuomalaisten valtuutetut äänestivät tulopohjan vahvistamista vastaan. Jos Sarinin ja kumppaneiden kanta olisi voittanut, olisi se käytännössä tarkoittanut joko lähipalveluiden karsimista tai vaihtoehtoisesti lisävelanottoa. Kuten edellä kirjoitin, kumpikaan vaihtoehto ei mielestäni olisi lisännyt kunnan vetovoimaa.
Mielenkiinnolla jään odottamaan, miten Sarinin mielestä Euran kunnan palvelut rahoitetaan.
Timo Kalli, kuntavaaliehdokas (kesk.), metsämies, Eura, Kiukainen