Arkisto (kuvakaappaus aluevaltuuston suorasta lähetyksestä)
Markku Mäkelä kirjoitti ajatuksistaan (As 11.3.) koskien säkyläläisten puolueiden ehdokasasettelua aluevaaleihin. Kirjoitus sisälsi kuitenkin joitakin epämääräisiä oletuksia, joten haluan tuoda asiaan hieman erilaisen näkökulman.
Aluevaltuuston kokoukset ovat vain jäävuoren huippu hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Pääsääntöisesti niitä ovat edeltäneet viranhaltijoiden esitysten valmistelu ja aluehallituksen päätökset valtuustolle tehtävistä esityksistä. Ennen näitä toimenpiteitä asianomainen toimialalautakunta on saattanut antaa lausunnon asiasta, mutta jätän lautakuntakäsittelyn nyt sivuun, sillä nykyinen järjestelmä ei ole siltä osin toimiva.
Edellä oleva kuvaus koskee hyvinvointialueen virallisia päätöksentekoelimiä, aluehallitusta ja aluevaltuustoa. Mutta miten poliittiset ryhmät toimivat? Ainakin omassa taustaryhmässäni, keskustassa, keskeiseen asemaan nousee aluevaltuustoryhmä, joka koostuu valtuutetuista ja varavaltuutetuista. Tämä ryhmä saa laaja-alaisen selvityksen aluehallitukseen ja -valtuustoon tulevista asioista, käy perusteellisen keskustelun ja päättää miten asiassa edetään. Kokouksia on paljon, eivätkä ne ole ihan lyhimmästä päästä kestoltaan.
Monet kokivat viime aluevaaleissa pettymyksen, kun yksikään keskustalainen ei noussut varsinaisten valtuutettujen joukkoon Säkylästä. Varavaltuutettujen listalle, ja näin ollen aluevaltuustoryhmään, saimme kuitenkin kolme nimeä, ja heille vielä muitakin luottamustehtäviä. Olemme saaneet äänemme kuuluviin hyvähenkisessä ryhmässä, johon koemme kuuluvamme arvojemme ja tavoitteidemme puolesta. Säkylästä valittiin yksi aluevaltuutettu toisesta poliittisesta leiristä, mutta kulunutta vaalikautta tarkastellessani en koe hänen vaikutusmahdollisuuksiensa olleen meitä paremmat, ehkäpä jopa päinvastoin.
Mitä vaalimatematiikkaan tulee, niin ratkaisevin asia on saavutettujen aluevaltuustopaikkojen määrä, ts. ehdokaslistan vaalialueella saavuttama äänimäärä. Yleisesti tunnustettuna faktana ehdokkaiden lukumäärä korreloi suoraan saatuun äänimäärään. Puolueet, joilla on kaupungeissa korkea kannatus, voivat maaseudulla asettaa vähemmän ehdokkaita ja menestyä vaaleissa siitä huolimatta hyvin.
Yksittäisen aluevaltuutetun vaikutusmahdollisuudet ilman ryhmän tukea ovat miltei olemattomat. Poliittiset ryhmätkin tarvitsevat usein, käytännössä aina, tukea toisiltaan viedäkseen asiaansa eteenpäin. Usein arvuutellaan, ovatko jotkin vaalit henkilö- vai puoluevaalit. Kukin voi vetää omat johtopäätöksensä yllä mainitsemistani seikoista. Tärkein asia lienee kuitenkin se, että mahdollisimman moni kävisi uurnilla.
Marko Pelttari
hyvinvointialueen varavaltuutettu ja tarkastuslautakunnan jäsen, aluevaaliehdokas (kesk.), Säkylä