Varhaisen esikoulun ei ole tarkoitus viedä lapsia kovempaa kyytiä kohti koulua vaan opettaa uusia taitoja leikin ja elämysten keinoin.
Elli-Mari Ahola
Suomesta valittiin satunnaisotannalla 105 kuntaa, joissa kokeilua toteutetaan. Kaikissa se on ilmeisesti saatu käyntiin, vaikka aloitukseen piti päästä todella nopealla aikataululla elokuussa.
Eurassa viisivuotiaiden esiopetusta on kahdessa päiväkodissa 54 lapselle ja Säkylässä kolmessa päiväkodissa 43 lapselle. Kaikkiaan sen piirissä on koko maassa noin 10 000 vuonna 2016 ja 2017 syntynyttä lasta vuoden 2024 kevääseen mennessä, jolloin kokeilu päättyy. Johtopäätösten aika on keväällä 2025.
Suomessa on ollut 6-vuotiaiden lasten esiopetusta jo noin 20 vuotta. Laajentamista viisivuotiaisiin kokeillaan, sillä tavoitteena on lisätä koulutuksellista tasa-arvoa. Muualla Euroopassa pienempien lasten esiopetusta on ollut jo pidempään.
Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa kokeilun kautta parantaa esiopetuksen laatua. Odotuksia on myös siitä, että varhemmin aloitettu esiopetus vaikuttaisi suotuisasti lasten kehitykseen, oppimiseen, sosiaalisiin taitoihin ja itsetuntoon. Viisivuotiaille tarjotaan kokeilussa mahdollisuus kiireettä harjoitella tarvittavia taitoja jo ennen kouluikää.
Esiopetusta varten on valtakunnallinen opetussuunnitelmamalli, josta kunnat ovat voineet muokata paikallisen version.
Kaikki tuo kuulostaa hyvältä, mutta silti voi esittää kysymyksen: Jääkö lapselle aikaa olla lapsi? Ammattilaiset vakuuttavat, että kyllä jää: oppiminen perustuu leikkiin, toiminnallisuuteen, elämyksiin ja kokemuksiin – ei koulumaiseen oppimiseen.
Mielenkiinnolla odotellaan kokeilun tuloksia, ja myös sen vaikutuksia lasten tulevaisuuteen: Erottuvatko nämä ikäluokat esimerkiksi 15-vuotiaiden taitoja mittaavissa Pisa-tuloksissa myöhemmin?