Kuolleita kiiskiä lukuunottamatta Pyhäjärven vesi on ollut virkistyskäyttäjille varsin suotuisaa tänä kesänä.
Pia Mattila-Lonka
Hellejakso jatkui viikkotolkulla, ja ne joilla oli mahdollisuus viettää lomaa juuri silloin ja järven äärellä, olivat ihanneasemassa suomalaisesta kesästä nauttimisen kannalta. Vain kiiskien joukkokuolemat katkaisivat tämän hellimisen. Kiisketkin kuitenkin olivat onneksi lähinnä etovia kuolleina rannoilla ja siivottavissa, vaikkakin suurella työllä. Sinilevä taas on myrkyllistä, ja kun sitä ilmaantuu, mitään ei ole tehtävissä nopeasti.
Kun helteet jatkuivat ja jatkuivat, moni odotti levätiedotteita. Niitä ei kuitenkaan koskaan alkanut tulla. Pyhäjärvelle ei alkanut kehittyä haitaksi asti sinileväpitoisuuksia. Kuolleita kaloja sen sijaan tuli.
Asiantuntijatkaan eivät ole aivan varmoja, miksi tilanne tänä kesänä on ollut levien suhteen näin hyvä, mutta taustalla on ainakin olosuhteiden yhteisvaikutus. Lämpö ja kuivuus eivät ole järven kannalta yhtä tuhoisa yhdistelmä kuin lämpö ja sade, sillä sade huuhtoo järveen ulkopuolista kuormitusta, joka on levienkin ruokaa. Kiiskien joukkokuolematkin olivat monen tekijän summa, mutta helteellä vaikuttaisi edelleen viimeisimpien tutkimusten mukaan olleen niissä käynnistävä vaikutus. Asioilla on puolensa ja puolensa – niin myös helteillä ja kuivuudella, jotka aiheuttavat paitsi hyviä kesänviettosäitä myös haittoja. Kun luonnon kanssa ollaan tekemisissä, asioiden yhteisvaikutuksia on vaikea ennustaa.
Hyvänä pysynyt levätilanne ei tarkoita, etteikö levää voisi vieläkin ilmaantua. Olisi kuitenkin mukavaa ja kannustavaa ajatella, että edes osa hyvästä tilanteesta johtuisi pitkäjänteisesti Pyhäjärven suojelun hyväksi tehdystä työstä, jonka avulla on vuosien aikana onnistuttu pienentämään järven ravinnekuormitusta. Annetaan tämän kesän kannustaa myös jatkamaan työtä järven hyväksi.