Kaupan liitto ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä Suomesta on hävinnyt yli viidennes vähittäiskaupoista. Jos oikein huonosti käy, jopa 40 prosenttia vähittäiskaupoista häviää. Se on suuri luku. Tulilinjalla on varsinkin kotimainen erikoiskauppa. Yksi suurimmista vähittäiskaupan tulevaisuuden kuristajista on liiton mukaan ulkomaisen digikaupan kasvu. Sitäkö me haluamme?
Liiton mukaan kaupan alalle on jo useamman vuoden ajan perustettu aiempaa vähemmän uusia yrityksiä, ja vähittäiskaupan kasvun ennustetaan ensi vuonna hiipuvan kahdesta prosentista prosenttiin..
Kaikki tämä heijastuu luonnollisesti myös työllisyyteen. Vähittäiskaupassa työllisyys on tänä vuonna supistunut pääasiassa kaupan rakennemuutoksen, digitalisaation ja automaation vuoksi, ja jatkossa työpaikat häviävät kauppojen mukana. Kehitys huolestuttaa erityisesti siitä syystä, että kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä ja suurin myös nuorten työllistäjänä.
Kivijalkakauppojen tulevaisuudesta on jo pitkään kannettu huolta, kun tyhjiä liiketiloja on alkanut yhä enemmän ilmestyä niin kaupunkien kuin kylienkin katukuvaan. Nyt kaupan liiton inhorealismi herätteli taas tätä keskustelua.
Yltiöpäistä kuluttamista halutaan nykyään suitsia, mutta kaikki tarvitsevat silti palveluita. Erityisen tärkeää se on maaseudulla, mistä on matkaa kauppakeskittymiin. Verkkokauppakaan ei ole kaikkien käytettävissä. Paikalliset palvelualan yrittäjät ovat tämänkin lehden palstoilla useasti muistuttaneet, että ellei lähipalveluja käytetä, niitä ei sitten enää ole. Se kannattaa pitää mielessä, sillä ihan kaikkea eivät toivottavasti ratkaise ylikansalliset verkkojätit, vaan myös meillä pienillä kuluttajilla on joku rooli.