Euran bussiyhteydet ovat huonontuneet, ja tilanteen korjaamiseen tarvitaan kunnan rahaa.
Liisa Nykänen
Euran kunta huomautti Varsinais-Suomen ely-keskusta aiheesta, kun kunnan luokittelu jäi joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä liian alhaiseksi. Luokitus ei suoraan muutu bussivuoroiksi, mutta paperia käytetään päätösten pohjana viiden vuoden ajan, joten tietojen on syytä olla ajan tasalla.
Eurasta yhteydet toimivat Rauman suuntaan kohtuullisesti, mutta Poriin ja Huittisiin meno on mennyt hankalammaksi. Lakimuutosten seurauksena markkinaehtoisuus määrittää reittejä. Nyt koronakin kurittaa kannattavuutta. Houkutus huonommin kannattavien linjojen lopettamiseksi on suuri – ja osin toteutunutkin.
Kunnan vetovoiman kannalta erityisen tärkeää on koulu- ja työmatkaliikenteen sujuvuus. Opiskelijat ovat usein julkisen liikenteen varassa, ja oletettavaa on, että tulevaisuudessa yhä useampi työssäkäyväkin vaihtaisi ympäristösyistä oman auton julkiseen, jos se on järkevästi toteutettavissa. ”Bussilla töihin ja paluukyydillä kauppojen kautta kotiin” on ilmastonmuutoksen myötä yhä ajankohtaisempi ja iskevämpi mainoslause kunnalle kuin kunnalle.
Euran ja Huittisten välin liikenteeseen saadaan vuodenvaihteen jälkeen parannusta viiden bussivuoroparin verran, mikäli Euran ja elyn suunnitelmat toteutuvat. Kunta on sitoutunut kuittaamaan lisävuorojen kuluja 60 000 euroon asti. Kunnan tilastojen mukaan Porin suuntaan lähtee Eurasta arkisin peräti 500 kulkijaa, mutta ely on ilmoittanut, että sillä ei ole varaa parantaa pohjoiseen lähteviä joukkoliikenneyhteyksiä. Eurassa mietitään nyt muita ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.
Rauman suuntaan koulu- ja ammattikoululaisten bussiliikenne on toiminut jo vuosien ajan kuntien ja elyn yhteisrahoituksella. On ilmeistä, että kuntien kukkaroilla käydään jatkossakin. Joukkoliikenteen kehittäminen on kunnan päättäjiltä arvovalinta. Mahtaako se nousta vaaliteemaksi ensi keväänä?