Säkylän kunnanvirastolla äänestys kävi vilkkaana, ja jonojakin paikoin muodostui.
Elli-Mari Ahola
Ennakkoäänestysaika oli pitkä, varsinainen vaalipäivä miltei keskellä kesää, koronan takia suurin turvajärjestelyin. Äänestysvilkkaus jäi historiallisen alhaiseksi. Oliko syynä kesä, koronan pelko vai kyllästyminen – siinäpä tutkijoille aihetta.
Tällä seudulla vaalit eivät sikäli tuoneet yllätyksiä, että Säkylää perinteisesti vahvana hallinnut keskusta on edelleen suurin puolue – joskin kolme paikkaa ja 10 kannatusprosenttia heikompana. Ja Euraa perinteisesti hallinnut SDP on edelleen Euran suurin puolue – mutta kahta paikkaa ja noin kuutta kannatusprosenttia köyhempänä.
Oliko Säkylässä syynä monen nimekkään keskustaehdokkaan poisjäänti vai liki puoleen edellisistä kuntavaaleista huvennut ehdokaslista? Oliko Eurassa syynä teollisuustyöpaikkojen mukana oheneva teollisuuspaikkakunnan asema? Tähän viittaisi myös se, että toinen vasemmistopuolue vasemmistoliitto menetti sekin kaksi paikkaa. Vai johtuiko kaikki siitä, että kokoomus ja perussuomalaiset saivat paremmin houkuteltua ehdokkaita?
Ehkä syitä ei tarvitse näin hakea, vaan katsoa valtakunnallista tilannetta: hallitusopposition kokoomus ja perussuomalaiset nousivat kautta linjan. Säkylässä ne nostivat kannatustaan seitsemällä prosentilla ja ottivat lisäpaikkoja, toinen kolme, toinen kaksi. Eurassa kannatusmittaus toi 5–7 prosentin nousut ja kummallekin kolme paikkaa lisää.
Nämä ovat suuria paikkasiirtymiä. Eurassa jopa niin suuria, että historiallisesti vasemmalle kallellaan ollut vasemmisto-oikeisto -jako kääntyi reilusti oikeiston puolelle. Lähitulevaisuus näyttää, onko sillä seurauksia.
On tutkimuksinkin todettu, että kuntavaaleissa äänestetään ihmistä ennemmin kuin puoluetta. Se on aika luonnollista, kun on kyseessä paikallisvaalit ja ihmiset tunnetaan. Tähän perustuen toive on, että yhteisissä asioissa mentäisiin kuntalaisten etu edellä, ei puoluepolitiikka.