Poismuutto ja alhainen syntyvyys vaikuttavat valitettavasti ennen pitkää myös palveluihin, kuten kouluverkkoon.
Mirja Linnemäki
Maakunnassa jo pitkään jatkunut väkilukukehitys on ollut mollivoittoinen eikä uusinkaan tilasto vuodelta 2020 tee poikkeusta. Eurassa ja Säkylässä miinusta edelliseen vuoteen tuli yhteensä yli 220 henkeä ja koko Satakunnassa runsaat 1 300.
Eurassa ainakin osan väen vähenemisestä selittävät yrityselämän taannoiset ikävät muutokset: HK-Scan muutti Raumalle ja Amcor lopetti. Säkylä on vimeisimmän tilaston mukaan menettänyt hieman vähemmän väkeä kuin neljänä edellisenä vuonna. Kummassakin kunnassa viime vuoteen osui myös iso pudotus vauvaluvuissa, joka onneksi taisi jäädä tilapäiseksi, sillä tämä vuosi näyttää jo paremmalta.
Toistaiseksi täällä ei siis ole juurikaan näkynyt koronabuumi sen paremmin maallemuutossa kuin syntyvyydessä. Mutta eiväthän tällaiset asiat muutenkaan taikaiskusta muutu. Jo yli vuoden mittaiseksi venynyt pandemia ei voi olla vaikuttamatta täälläkin, kun yhä useampi kaipaa väljää asumista, omaa pihaa, mahdollisuutta etätyölle, luontoa lähelle kotia, ruuhkatonta asioimista. Täällä näitä olisi, niin Eurassa kuin Säkylässä.
Muuttoliike syntyy ihmisten päätöksistä. Kun valitaan, millä seudulla ollaan ja eletään, otetaan huomioon paljon asioita. Tärkeimpiä lienevät nämä: työpaikka, asuinympäristö, koulutusmahdollisuudet, liikenneyhteydet, palvelut, vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Työikäiset lapsiperheet arvioivat luonnollisesti myös kunnan lapsi- ja perheystävällisyyttä. Eräs kunnanjohtaja joskus sanoi, että pienessäkin kunnassa on hyvä olla asukkaille myös "pientä kivaa illaksi". Sekin vaikuttaa kokemukseen hyvästä, laadukkaasta elämästä.
Seudun vetovoimaa ja pitovoimaa pohtivat kohta uudet kuntapäättäjät. Kaikkia houkutuksia ei tänne saada, mutta olemassa olevia kannattaa kirkastaa.