Aluehallituksen ja Euran kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Lehtosen (sd.) tulevat ratkaisut tulevien vaalien ehdokasasettelussa herättävät paljon kiinnostusta. Euralainen Eeva Kalli (kesk.) on paitsi aluevaltuutettu myös kansanedustaja, eikä paljasta vielä korttejaan.
Elli-Mari Ahola
Eura, Säkylä, Rauma, Lappi | Toisilla on ensi kevään vaaleista jo selvät sävelet, toiset vielä pohtivat. Monet odottavat lopullista päätöstä esimerkiksi aluehallituksen ja Euran kunnanhallituksen puheenjohtajalta Harri Lehtoselta (sd.), joka on aiemmin korostanut, että olisi hyvä valita vain toiset vaalit.
– Ei ole hyväksi, jos väki vaihtuu liikaa, kun organisaatio hakee vielä muotoaan. Alueen prosessi jäisi kovin kesken, jos en enää lähtisi, joten oma tilanteeni on tällä hetkellä varovainen 60-40 alueen hyväksi, hän muotoilee.
Vastaus vaikuttaa olevan tulkittavissa niin, että Lehtosen 24 vuoden ura kunnanhallituksen puheenjohtajana Eurassa voisi olla päättymässä.
– On se mahdollista, mutta mietintämyssy on vielä vahvasti päässä.
Aivan täysin hän ei nyt poissulje molempia vaalejakaan.
– Jos sellainen kummajainen tulisi, että Lehtonen olisi mukana molemmissa vaaleissa, missään nimessä hän ei ole käytettävissä molempiin hallituksiin. Sekä alueella että kunnassa on myös muita tehtäviä, hän linjaa.
Joka tapauksessa hän on parin viikon päästä jättämässä taakseen 17,5 vuoden pestin Satakunnan demaripiirin johtajana. Hän kertoo jo pitkään ajatelleensa, ettei lähde haastamaan, jos kiinnostuksensa ilmoittaa hyvä vastaehdokas. Kankaanpääläinen entinen kansanedustaja Heidi Viljanen nyt sitten oli sellainen. Puoluehallituksessa Lehtosen nykyinen pesti jatkuu vielä pari vuotta.
Hän uskoo aluepäätöksenteon organisaation vahvistuvan seuraavalla vaalikaudella.
– Vaikka aluehallituksen puheenjohtajana olen itse hyvin perillä asioista, jopa aluehallituksen jäsenenä päättäjän rooli on saattanut jäädä turhan kaukaiseksi, mutta se selkiintyy, hän arvioi.
Euralainen Jyri Sarin (ps.) on saanut tarpeekseen nimenomaan alueen organisaatiosta.
– Siellä ei ole aitoa päätöksentekoa. Kaikki päätökset tekee aluehallitus tai virkamiehet, hän toteaa.
Jyri Sarin (ps.) haluaa jatkossa vaikuttaa vain kunnanvaltuustossa.
Elli-Mari Ahola / arkisto
Hän kertoo päätöksen lähteä ehdolle pelkkiin kuntavaaleihin syntyneen jo kauan sitten.
– Lautakunnissa merkitään tiedoksi kuukausia vanhoja asioita. Kyseenalaistin itse toimitilalautakunnassa, kannattaako kokoontua kovin usein. Sitten olemmekin kokoontuneet vain kerran tänä syksynä.
Kuntapolitiikasta hänellä on päinvastainen kokemus.
– Odotan oikein esityslistoja, että pääsen perehtymään asioihin. Olen hurahtanut täysin. Siellä voin oikeasti vaikuttaa, saan tuotua omia näkemyksiäni julki ja kyseenalaistettua myös vanhoja päätöksiä – viimeisestä tämä Kuninkaanmänty-keskustelu on hyvä esimerkki, Sarin kuvaa Euran kuntapolitiikkaa.
Hän kertoo ehdokashankinnan kuntavaaleihin käynnistyneen Eurassa jo niin, että perussuomalaiset ovat saaneet muutaman uuden ehdokkaan ja menettäneet pari vanhaa. Aluevaaleihinkin hänelle on puolueen paikallistasolta jo jatkaja katsottuna:
– Rauli Helin lähtee seuraavaksi yrittämään. Hyvinvointialue alkaa luultavasti seuraavaksi leikata pelastustoimesta, ja siltä puolelta hänellä on parempaa osaamista kuin minulla.
Samanlaisen päätöksen – kuntavaaleille kyllä, aluevaaleille ei – on tehnyt euralainen Eveliina Lehto (kok.).
Eveliina Lehto (kok.) toivoo jatkoa Euran valtuustossa, mutta ei alueella.
Elli-Mari Ahola / arkisto
– Aikani ei riitä. Tilanne on, että aluevaltuutetuilta vaatisi melkein päivätyön perehtyä asioihin kunnolla. Siellä pitää tulla asiantuntijaksi ja perehtyä valtaviin materiaaleihin. He, joilla on aikaa, ymmärrystä ja motivaatiota, ilmeisesti saavat kyllä pyytämänsä tiedot päätöksenteon tueksi, hän kertoo.
Kuntapäättäjyyttä hän sen sijaan kuvaa intohimokseen.
– Kunnassa asiat ovat helposti ymmärrettäviä, ja päätökset vaikuttavat läheisiin ja omaan arkeen.
Varovasti samoilla linjoilla on hänen puoluetoverinsa, säkyläläinen Marjo Jaspa, joka ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä alueella jatkamisen suhteen.
– Aluevaaleista en tiedä, mutta kuntavaaleissa olen luvannut olla käytettävissä, hän sanoo.
Säkylän ainoa aluevaltuutettu Marjo Jaspa (kok.) pohtii vielä alue-ehdokkuutta, mutta kuntavaaleihin hän lähtee.
Joni Tuominen / arkisto
Hän kertoo aluepäätöksenteon olleen antoisaa ja avartavaa, mutta myös valtavan työlästä.
– Jos sen eteen tekee tosissaan töitä, eikä käy vain syömässä viinereitä kokouksissa, se vaatii todella paljon töitä. Samaan aikaan kuntapäätöksentekokin muuttuu entistä vaativammaksi.
Lappilainen Helena Ollila (kesk.) on tehnyt päätöksensä:
– Olen valinnut aluevaalit. 20 vuoden jälkeen jätän nyt kuntavaalit väliin, hän kertoo.
Yhden kauden Lapin aikana ja neljä Rauman valtuustossa istunut Ollila arvioi, että päättäjien vaihtuminen tekee kuntapäätöksenteolle hyvää.
Helena Ollila (kesk.) hakee jatkokautta vain aluevaltuustosta, ei enää Rauman valtuustosta.
Elli-Mari Ahola / arkisto
– On ollut näitä jääviyssotkuja, ja omalta kohdaltani ratkaisin nyt asian niin, että pystyn keskittymään täysin hyvinvointialueen asioihin.
Hänkin toteaa alueen organisaation vielä hakevan paikkaansa ja uskoo tulevaan, vaikka ensimmäinen valtuustokausi ei olekaan ollut aivan sitä, mitä hän odotti.
– Ajattelin, että on hienoa päästä rakentamaan uutta, mutta tässä onkin täytynyt olla romuttamassa vanhaa. Ei ole hyvä lyödä hanskoja tiskiin nyt, koska joku ne päätökset kuitenkin tekee.
Hän korostaa, ettei politiikka eikä varsinkaan aluepolitiikka ole yksilölaji, vaan ryhmässä toimiminen on tärkeää.
– Jos joku kuvittelee kääntävänsä yksin 69 aluevaltuutetun suunnan, huomaa nopeasti olevansa väärässä paikassa.
Hän toivoo, että hänen tilalleen löytyy Lapista uusia hyviä ehdokkaita kaupungin päätöksentekoon.
– Lappilaiset ovat perinteisesti hyvin äänestäneet omiaan, hän vinkkaa.
Euralainen Maaret Vainio (sd.) ei ole vielä tehnyt päätöstään, mutta vaihtoehdot ovat hänelle jompikumpi tai molemmat.
– Olen ollut pitkään töissä oman kunnan terveyskeskuksessa, joten sote-asiat ovat läheisimmät. Tiedostan myös, että olen työntekijä, joten kaikki ovet eivät ole minulle aluepäättäjänä auki. Toisaalta olen ollut pitkään mukana kunnallispolitiikassa, ja sielläkin minulla on paljon tietoa ja annettavaa, hän pohtii.
Ehdolle kyllä, mutta kumpiin vai molempiin? Maaret Vainio (sd.) pohtii vielä.
Iida Rissanen-Vatja / arkisto
Molempien valitsemista pitää harkita hänen mukaansa hyvin tarkkaan, sillä asiat ovat laajoja kummallakin puolella. Alueen päätöksentekoon hänellä riittää uskoa, vaikka hän luonnehtiikin sen olleen tällä kaudella välillä sirkusta.
– Palveluverkko on ollut poikkeuksellisen kinkkinen kysymys. Toisaalta, aikanaan, kun Satakunnan pelastuslaitosta muotoiltiin, sekin otti oman aikansa, hän huomauttaa.
Euran SDP:n ehdokashankinnan hän kertoo olevan työn alla, mutta vaaleihin on vielä sen verran aikaa, että ihmiset vaativat herättelyä.
Kaikille usealla tuolilla istuminen ei ole ongelma.
– Itse olen ilmoittautunut molempiin, ja ehdokkuus on yhdistyksissäkin jo hyväksytty, euralainen Petri Salminen (vas.) kertoo.
Hän ei koe jääviyskysymyksiä ongelmana, kunhan on tietoinen, mistä missäkin päättää. Hän on entinen piirijohtaja ja aluehallituksen jäsen sekä nykyinen aluevaltuustoryhmän vetäjä ja Euran valtuuston 3. varapuheenjohtaja.
– Pystyn katsomaan kokonaisuuksia, mutta ei sitä karkuun pääse, että on euralainen.
Molemmat vaalit ovat Petri Salmisen (vas.) suuntana.
Esa Viippola / arkisto
Hän uskoo, että alueen organisaatio selkiintyy vielä ja vaikuttamaan pystyy.
– Aluevaltuutetuilla ei ole päätösvaltaa, kun ei alueella ole rahaa. Silloin on vaikea tehdä hyviä päätöksiä. Tästä ei ole suunta kuin ylöspäin, hän arvioi.
Kuntavaalien ehdokashankinnan hän kertoo käynnistyneen: kaksi varmaa ehdokasta on jo lupautunut. Tavoitteena Euran vasemmistossa on listan kasvattaminen.
– Viimeksi meiltä esimerkiksi puuttui Hinnerjoen ehdokas ja se maksoi paikan.
Euralainen kansanedustaja ja aluevaltuuston varapuheenjohtaja Eeva Kalli (kesk.) on seudun aluevaltuutetuista sikäli erilaisessa tilanteessa, että hän jakaa aikaansa aluevaltuuston ja eduskunnan välillä.
– Aluevaltuutetun tehtävää pystyy kyllä hoitamaan kansanedustajan tehtävän ohella, ja ne täydentävätkin hyvin toisiaan. On erittäin hyvä edustajana nähdä, mitä eduskunnassa tehtävät päätökset todella aiheuttavat alueilla. Toisaalta esimerkiksi aluehallituksen työskentelyyn osallistuminen on aikataulullisesti vaikeaa, koska kokouspäivät ovat päällekkäisiä, hän pohtii.
Hän korostaa ratkaisunsa olevan vielä täysin pohdinnan asteella, eikä hän poissulje kuntavaalejakaan, joissa hän ei toistaiseksi ole Eurassa ollut mukana.
– Ajankäytöllisesti kolme paikkaa olisi kyllä hyvin haastavaa.
Hän kertoo oman ajankäyttönsä näkökulman olevan vaalien valinnassa keskeinen.
– Harkinta on tehtävä tarkkaan, koska kyse on niin valtavan tärkeistä asioista ja tilanne on niin vaikea. Kuten juuri pääministerin ilmoituksessa kuulimme, maan hallitus ei aio perääntyä hyvinvointialueiden säästövaatimuksissa, vaan pääministeriä myöten väläytellään arviointimenettelyä ja alueiden yhdistämisiä.