Jemiman nalle-oppimisprojekti on edennyt valokuvausvaiheeseen. Projektissa suunniteltiin ensin itse nalle, sen jälkeen tehtiin käsityönä se itse kankaasta, keksittiin nallelle tarina ja lopulta nalle valokuvattiin ja vietiin tablettitietokoneen sovellukseen, jossa se alkoi elää erilaisissa taustoissa.
Elli-Mari Ahola
Moni on lukenut huolestuttavia uutisia siitä, kuinka liika ruutuaika on haitaksi lapselle. Siksi saattaa kuulostaa ristiriitaiselta, että näitä laitteita käytetään päiväkodissakin. Ristiriita on kuitenkin harhaluulo.
– Kun laitteita käytetään opetuksessa, syntyy luonnollisia tilanteita, joissa on helppo päästä keskustelemaan lapsen kanssa niiden oikeanlaisesta, terveellisestä ja turvallisesta käytöstä sekä siitä, kuinka paljon ruudun äärellä on hyvä olla ja miksi, Euran varhaiskasvatuspäällikkö Pauliina Henriksson sanoo.
Euran varhaiskasvatusyksiköihin on hiljalleen vuosien varrella hankittu tablettitietokoneita, ja nyt niitä alkaa olla jo hyvä määrä joka yksikössä. Niitä hyödynnetään monipuolisesti ja kehittävästi esimerkiksi Panelian esiopetuksessa, jonka varhaiskasvatuksen opettaja Marjaana Ansio on alusta asti ollut tableteista innostunut.
– Olen luonteeltani sellainen, että kiinnostun asioista ja innostun uudesta, vapaa-ajallaankin Teams-jumppia vetävä Ansio kertoo.
Heikki videoi tablettitietokoneella, kun eskarikaverien Vexin ja Tiian kemiallinen koe eskaloituu varhaiskasvatuksen opettaja Marjaana Ansion valvonnassa tulivuorenpurkaukseen.
Elli-Mari Ahola
Hän näkee tekniikan ovena uudenlaisiin elämyksellisyyden muotoihin opetuksessa, ja kun jokin asia on kokemuksellinen elämys, se jättää tehokkaammin muistijäljen.
– Otetaan esimerkiksi vaikka saduttaminen. Luetaan yhdessä kirjaa, mutta jätetään se kesken ja annetaan lasten keksiä loppuratkaisu. Näin pienet eivät vielä osaa kirjoittaa, mutta tarinan voi näytellä. Kun näytelmä kuvataan tabletilla ja heijastetaan sitten luokan isolle valkokankaalle, enää pop cornit puuttuvat elokuvaelämyksestä, joka on itse tehty.
Laitteiden kameraa voi hyödyntää monessa. Se kulkee mukana luontoretkillä tai sen kanssa voi etsiä vaikka oman ympäristön geometrisiä muotoja. Otosten yhdessä katsominen ja käsitteleminen palkitsevat.
Tekniikan mukana tulee luonnollisesti myös vastuu.
– Heti, kun lapsella on pääsy laitteeseen, jossa on netti, maailma on ihan eri tavalla auki ja tarvitaan mediakasvatusta. Samoin, jos lapsella on kamera, hänen on myös opittava, millaisin pelisäännöin hän voi ottamiaan kuvia käyttää.
Kamera on useimmissa älylaitteissa valmiiksi asennettuna, mutta sen lisäksi on valtava valikoima pedagogisesti hyviä sovelluksia, kunhan tietää, mitä hakee. Marjaana Ansio on hankkinut tietoa iPad opetuksessa -koulutuksesta ja opettajien vertaisryhmistä, joissa Facebookissa jaetaan vinkkejä.
Panelian eskarilaiset Heikki, Tiia, Anni, Hazar, Vexi ja Veeti sekä varhaiskasvatuksen opettaja Marjaana Ansio katsovat tablettitietokoneen koodinlukijalla, mitä tietoja värikynäpaketin QR-koodin takaa paljastuu.
Elli-Mari Ahola
Hän on löytänyt esimerkiksi QR-koodeja hyödyntävän sovelluksen ja menetelmän, jossa värityskuvan reunassa on pikkuruinen QR-koodi. Kun lapsi on värittänyt kuvan mieleisekseen ja kuva viedään koodin avulla sovellukseen, kuva alkaa elää lapsen valitsemissa väreissä.
– Tabletteja on helppo käyttää opetuksessa, sillä lapsilla on motivaatio käyttää niitä. Pitää olla avoin mieli kokeilla uutta. Lapsillahan se on jo valmiina.
Mistä kyse?
Nykyiset varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmat edellyttävät ohjattua laajaa tutustumista tieto- ja viestintäteknologisiin laitteisiin.
Euran kunnassa on hankittu pikku hiljaa tablettitietokoneita varhaiskasvatukseen, ja nyt niitä on joka ryhmässä vähintään 1–3 ja esiopetuksen ryhmissä vähintään 4–6.
Tämän vuoden aikana varhaiskasvatuspalveluissa laaditaan suunnitelmaa yhteisistä käytännöistä ja tavoitteista opetukseen sekä henkilökunnan koulutussuunnitelmaa.
Lähtökohtia ovat tekniikan hyödyntäminen oppimisessa, sen turvallinen ja terveellinen käyttö sekä monilukutaito.