7-vuotias Nour Hammada on oppinut suomea nopeasti ja toimii välillä vanhempiensakin apuopettajana kieliasioissa.
Kauttuan päiväkodin neljästä ryhmästä löytyy kaikista vähintään yksi lapsi, jonka vanhemmat, tai ainakin toinen heistä, on vieraskielinen. Tilanne on samankaltainen muissa Euran päiväkodeissa.
– Vieraskielisiä perheitä tulee olemaan enenevissä määrin tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuksessa ensimmäinen tavoitteemme on, että lapset oppivat täällä suomen kielen sekä meidän tapojamme, Euran kunnan varhaiskasvatuksen alue-esimies Mervi Formulahti sanoo.
Päiväkodeissa suomea opetellaan laulujen, lorujen, pelien ja kirjojen avulla. Samat laulut ja lorut tukevat niin maahanmuuttajataustaisten kuin kantasuomalaistenkin lasten kielen oppimista.
– Laulujen sanat jäävät nopeasti mieleen. Lapsilla on kyky oppia nopeasti, ja he toimivat myös vanhempiensa apuopettajina, varhaiskasvatuksen opettaja Päivi Kiviranta kertoo.
Lue torstain 7.3. lehdestä lisää siitä, miten vieraskielisten perheiden lapsien määrän lisääntyminen on vaikuttanut päiväkotien arkeen.