Blogi
Katri
 
Mäenpää
Olen Katri Mäenpää, kolmilapsisen perheen äiti Ulvilasta. Koen kuitenkin olevani osittain myös säkyläläinen, koska meillä on mökki Vahoniemessä. Mökki on aina ollut minulle tärkeä paikka, sen vuoksi se päätyi myös blogini aihepiiriksi. Olen viettänyt mökillä ja sen vieressä sijainneessa mummulassa kaikki lapsuuteni kesät. Olen polskinut Pyhäjärvessä järvisyyhystä välittämättä. Ja nyt omat lapset jatkavat polskimista. Meidän mökillä saunan veranta on toiminnan keskipiste, siksi se on myös blogini nimessä.
16.6.2018 9.20

Sanomisia saunan verannalta: Uimarin paratiisi

Kesällä mikään ei ole sen hauskempaa kuin uiminen. Ainakaan silloin, kun on lapsi. Uimaan on päästävä, järvisyyhystä välittämättä.

Va­ho­nie­mes­sä meil­lä on ai­van iha­na ui­ma­ran­ta. Hiek­ka­poh­ja ja ma­ta­laa mo­nen met­rin pää­hän. Iso­van­hem­pa­ni ker­toi­vat ai­na, et­tä ran­ta on mant­taa­li­kun­nan maa­ta. En kyl­lä kos­kaan ym­mär­tä­nyt, mitä se tar­koit­ti. On­ko ran­ta kaik­kien yh­tei­nen vai ei ke­nen­kään? Mut­ta sil­loin en sii­tä pal­jon vä­lit­tä­nyt. Pää­a­sia, et­tä pää­si ui­maan. Vaik­ka­kin vas­ta il­ta­päi­väl­lä.

Lapsena nautin uimisesta suunnattomasti, tässä serkkuni kanssa. Hiekkapohjainen ranta ja kirkas vesi ovat aina olleet Pyhäjärven parhaita puolia.

Lapsena nautin uimisesta suunnattomasti, tässä serkkuni kanssa. Hiekkapohjainen ranta ja kirkas vesi ovat aina olleet Pyhäjärven parhaita puolia.

Katri Mäenpää

Ke­säl­lä muis­tan eh­dot­ta­nee­ni mon­ta ker­taa jo heti aa­mul­la, et­tä men­nään ui­maan. Ai­na vas­taus oli sama. Men­nään vas­ta il­ta­päi­väl­lä. Syy il­ta­päi­vä­uin­tiin oli se, et­tä aa­mul­la ei ran­taan pais­ta­nut au­rin­ko. Pel­lon ja ran­nan vä­lis­sä kas­voi suu­ria pui­ta ja aa­mu­päi­väl­lä au­rin­ko pais­toi ran­nan ta­kaa. Nyt ti­lan­ne on toi­nen. Au­rin­ko ei ole suun­taan­sa muut­ta­nut, vaan Ta­pa­ni­myrs­ky kaa­toi ran­nan suu­ret puut ja au­rin­ko pää­see pais­ta­maan ran­taan jo aa­mu­päi­väl­lä. Ny­kyi­sin ran­ta on myös vi­ral­li­ses­ti maa­mök­ki­läis­ten vir­kis­ty­sa­lu­et­ta.

Kutinaa uimisen jälkeen

Ma­ta­las­sa ja hiek­ka­poh­jai­ses­sa ran­nas­sa on vain yk­si har­mi. Ni­mit­täin jär­vi­syy­hy. Jär­vi­syy­hyn ai­heut­taa ve­si­lin­tu­jen loi­nen, mik­ros­koop­pi­sen pie­ni imu­ma­to. Imu­ma­to viih­tyy Py­hä­jär­ves­sä, kos­ka siel­lä on suo­tui­sat olo­suh­teet sen ke­hit­ty­mi­sel­le ja le­vi­ä­mi­sel­le. Ma­ta­lis­sa ran­nois­sa ja kas­vil­li­suu­den jou­kos­sa asuu pal­jon ko­ti­loi­ta, jois­sa imu­ma­dot kas­va­vat.

Lap­se­na sain jär­vi­syy­hyn joka kesä, ai­na­kin muu­ta­man ker­ran. Pie­ni imu­ma­to tart­tuu ih­mi­sen ihoon ja saa ai­kai­sek­si hil­lit­tö­mäs­ti ku­ti­se­van näp­py­län. Muu­ta­man päi­vän pääs­tä näp­py­lään tu­lee ve­si­kel­lo ja sen jäl­keen ti­lan­ne al­kaa hel­pot­taa. Jos­kus sain näp­py­löi­tä niin pal­jon, et­tä mi­nul­le nou­si kuu­me. Sil­loin ei ui­maan voi­nut men­nä muu­ta­maan päi­vään. Muu­ten ei jär­vi­syy­hy kos­kaan es­tä­nyt ui­mis­ta. Ui­maan oli pääs­tä­vä, syy­hys­tä vä­lit­tä­mät­tä.

Jär­vi­syy­hyn en­nal­ta­eh­käi­sy on han­ka­laa. Kas­vil­li­suu­den per­kaa­mi­nen voi aut­taa, kos­ka ko­ti­loi­ta on sen jäl­keen vä­hem­män. Ko­ti­loi­den pois­ta­mi­nen tai­taa kui­ten­kin ol­la tur­haa, kos­ka kuu­lin, et­tä yk­si ko­ti­lo voi vuo­ro­kau­den ku­lu­es­sa tuot­taa yli 20 000 imu­ma­don touk­kaa! Eli yk­si­kin ko­ti­lo le­vit­tää jo jär­vi­syy­hyä. Pa­rem­pi kei­no vält­tää syy­hyä on ui­da sy­vem­mäl­lä ja ui­mi­sen jäl­keen kui­va­ta hy­vin kar­he­al­la pyyh­keel­lä.

Sama paikka ja yhtä kirkas vesi, vaikka kuvien välillä on aikaa kulunut 30 vuotta. Elmeri nauttii uimisesta yhtä paljon kuin minäkin.

Sama paikka ja yhtä kirkas vesi, vaikka kuvien välillä on aikaa kulunut 30 vuotta. Elmeri nauttii uimisesta yhtä paljon kuin minäkin.

Katri Mäenpää

Kaik­ki ei­vät kui­ten­kaan saa jär­vi­syy­hyä. Lap­set saa­vat syy­hyn hel­pom­min, kos­ka he pols­ki­vat ran­ta­ve­des­sä pit­kiä ai­ko­ja. Mut­ta lap­sis­sa­kin on ero­ja. Toi­set saa­vat syy­hyn hel­pom­min kuin toi­set. Omat lap­se­ni pols­ki­vat jär­ves­sä yh­tä lail­la kuin minä ai­koi­na­ni, mut­ta heis­tä vain yk­si on saa­nut jär­vi­syy­hyä yh­den ker­ran. Kun olin lap­si, syy­hyn ai­heut­ta­maa ku­ti­naa lie­vi­tet­tiin ment­hol-spriil­lä. On­nek­si ny­kyi­sin voi an­taa al­ler­gi­aoi­reil­le ruk­ka­set vä­hän ki­vut­to­mam­mal­la ta­val­la.

Ota kantaa

Ota kantaa