Blogi
Tuija
 
Helander
Olen keuhkosiirron saanut entinen huippu-urheilija, nykyinen kuntoilija ja valmentaja, jolle hengittäminen ja hengästyminen ovat jokapäiväisiä ilonaiheita. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri Turun kauppakorkeakoulusta, jonka oppeja käytän mieluummin raittiin ilman ja liikunnan kuin hammastahnan kaupitteluun. Blogini aiheet liittyvät useimmiten liikuntaan, urheiluun ja terveyteen. Entisenä nuorena (60 vuotta) saatan peilata myös asioihin ”ennen vanhaan”.
18.12.2021 12.56

Entisen nuoren nurkka: Kaappien perukoilta joulun tunnelmaa

Joulu on ovella ja on korkea aika kaivaa tontut komeroista.

Mis­tä ai­don jou­lun tun­teen saa? Kuu­ses­ta, ko­ris­teis­ta, jou­lu­lau­luis­ta, ruu­as­ta, tuok­suis­ta, lah­jois­ta, kor­teis­ta…?

It­sel­le­ni jou­lu­tun­nel­ma al­kaa yleen­sä sii­vo­a­mi­ses­ta. Ai­van oi­kein, kaap­pien ko­lu­a­mi­ses­ta ja pal­kin­to­pyt­ty­jen pyyh­ki­mi­ses­tä tu­lee jou­luo­lo! Syy­tän täs­tä äi­ti­ä­ni, sil­lä meil­lä myl­lät­tiin huus­hol­li lat­ti­as­ta kat­toon ai­na jou­lun­py­hik­si.

To­sin sama hom­ma on ol­lut ju­han­nuk­se­na­kin. Isä to­te­si­kin ai­koi­naan, et­tä on­nek­si jou­lu ei ole kuin ker­ran vuo­des­sa ja ju­han­nus joka vuo­si.

Löy­sin tois­sa vuon­na Yle Aree­nas­ta Noi­ta No­ki­ne­nän koo­tut kuun­nel­mat. Sii­nä­pä kaap­pien­sii­vous no­pe­as­ti me­ni­kin! Nos­tal­gi­a­fii­lis oli hui­pus­saan, sil­lä Noi­ta No­ki­ne­nää kuun­te­lin ai­na nuo­rem­pa­na jou­lah­ja­pa­la­pe­le­jä vin­til­lä koo­tes­sa­ni.

Sii­nä toi­nen jou­lu­tun­nel­man tuo­ja: pa­la­pe­lit. Si­sa­rus­ten kans­sa nii­tä vä­sät­tiin po­ru­kal­la yö­tä myö­ten. To­sin sil­loin ei kuun­nel­tu No­ki­ne­nää, vel­je­ni kun ovat mi­nua kuu­si vuot­ta van­hem­pia.

Pa­lan löy­det­ty­ään sai pal­ki­ta it­sen­sä kon­veh­dil­la, ja yön ede­tes­sä hiu­ko­pa­lak­si ha­et­tiin ala­ker­ras­ta kin­kul­la ja si­na­pil­la pääl­lys­tet­ty jou­lu­lim­pun sii­vu ja lasi mai­toa. Kink­ku mais­tuu­kin yli­voi­mai­ses­ti par­haal­ta yöl­lä pa­la­pe­lin ää­res­sä!

Lau­ta­pe­lit ovat mo­nen per­heen lem­pi­puu­haa jou­lui­sin. Af­ri­kan täh­ti, Tri­vi­al Pur­suit, Ali­as, Pic­ti­o­na­ry ja Scrab­b­le lie­ne­vät kes­to­suo­sik­ke­ja. Mei­dän per­hees­sä on vii­me ai­koi­na ty­kät­ty Rap­pa­kal­jas­ta ja Car­cas­so­nes­ta. Ur­hei­luih­mi­siä kun ol­laan, pe­lit ote­taan ai­na ”to­sis­saan” ja kil­pai­lu on kova. Jung­le Spee­diä en suo­sit­te­le kil­pai­lu­hen­ki­sil­le. Meil­lä se pää­tyi ker­ran vie­res­sä is­tu­van huu­li­haa­vaan no­pe­an ja vah­van pe­laa­jan tar­tut­tua täy­del­lä vauh­dil­la pöy­däl­lä ol­lee­seen puu­pa­lik­kaan.

Lap­suu­den ajan jou­lu­ko­ris­teet ovat yk­si tär­keim­piä tun­nel­man luo­jia. Van­hin jou­lu­ko­ris­tee­ni lie­nee Yli-Knuut­ti­lan ke­mi­ka­li­os­ta (Num­men­tien ja Maa­sil­lan­tien kul­mas­sa) 1960-lu­vul­la os­tet­tu 36 pen­niä mak­sa­nut kuva bam­bis­ta ja ton­tus­ta. Il­man sitä jou­lua ei tule, ja kuva on­kin hie­man nuh­jaan­tu­nut ol­tu­aan sei­näl­lä jo yli 50 jou­lun ajan.

Esil­le pi­tää lait­taa myös van­hat piip­pu­ros­si­ton­tut, joil­la ei kä­des­sä ole suin­kaan lah­ja­kää­rö­jä vaan risu. Sen ajan puk­kia odo­tet­tiin pe­lon se­kai­sin tun­tein. Ol­tiin­ko ol­tu tar­peek­si kilt­te­jä? Muis­tan pik­ku­sis­kon jos­kus pii­lou­tu­neen sän­gyn al­le. Tai­si omal­la­tun­nol­la pai­naa jo­ku­nen kiuk­ku­koh­taus.

En­tä pa­ras jou­lu­ruo­ka? Mi­nun herk­ku­ni ovat kink­ku, lant­tu­loo­ra, sa­vu­ka­la, ma­ri­noi­dut sie­net ja pe­ru­na. Lant­tu­laa­tik­ko pi­tää pais­taa kyp­säk­si vas­ta jou­lu­aat­to­na, sil­lä sii­tä tu­lee jou­lun tuok­su. Myös kuu­sen neu­las­ten ja hy­a­sin­tin haju kuu­lu­vat jou­luun.

Jou­lu­kuu­si to­sin he­rät­tää ris­ti­rii­tai­sia tun­tei­ta. Keuh­ko­siir­ron jäl­keen jou­duin hank­ki­maan muo­vi­kuu­sen, sil­lä luon­non­kuu­ses­ta ja sen kas­te­lu­ve­des­tä saat­toi haih­tua il­maan hai­tal­li­sia pö­pö­jä. Vii­me vuo­si­na meil­lä on ol­lut taas luon­non kuu­si, mut­ta sitä kat­se­len ny­kyi­sin hie­man syyl­li­sin tun­noin. Tuo­mo Hur­me kun kir­joit­ti taan­noin, et­tä kuu­si on mo­nen met­sän elä­jän ruo­ka­va­ras­to. Pal­jon hy­vää ruo­kaa hei­te­tään huk­kaan, kun kuu­sia kaa­de­taan pa­rin vii­kon ihas­te­lua var­ten.

Kuu­sen ko­ris­te­lun taus­ta­mu­siik­ki­na soi ai­na sama levy, jos­sa lap­si­kuo­ro lau­laa iloi­sia jou­lu­lau­lu­ja. Lo­puk­si soi­te­taan Fin­nt­ri­on Tont­tu, joka on mie­les­tä­ni kaik­kien ai­ko­jen pa­ras jou­lu­lau­lu. Toi­sek­si pa­ras on Kun maas on han­ki. Ed Shee­ra­nin ja El­ton Joh­nin uu­sin Mer­ry Christ­mas on myös mu­ka­van jou­lui­sa ja sii­tä tu­li­kin heti yk­si suo­si­keis­tam­me.

Jou­lun tun­nel­maa on vai­kea mää­rit­tää. Se on se­koi­tus muis­to­ja, tun­nel­mia, mie­li­ku­via ja ais­ti­muk­sia. Pa­ras jou­lu­tun­nel­ma tu­lee kui­ten­kin sii­tä, et­tä saa lä­hei­set ih­mi­set ym­pä­ril­leen. Tänä vuon­na se on en­tis­tä tär­ke­äm­pää, sil­lä vii­me jou­lu­na ta­vat­tiin hä­täi­ses­ti ul­ko­na ko­ro­nan pe­los­sa hy­tis­ten.

Ra­di­os­sa neu­vot­tiin vii­me vii­kol­la, et­tä jos ei jak­sa as­kar­rel­la per­soo­nal­li­sia kort­te­ja, voi kor­tin höys­tää it­se kek­si­mäl­lään ru­nol­la. Täs­tä in­nos­tu­nee­na toi­vo­tan kai­kil­le lu­ki­joil­le:

Ren­tout­ta­vi jou­lum bä­e­vi, il­ma hu­a­le hä­e­vi. Sy­äk­kä, ju­ak­ka, hui­lak­ka ja elä­mäst naut­tik­ka!